1. yle.fi
  2. Uutiset

Berliinin lentokenttä ei ainoa murheenkryyni Saksassa: Toimistotalon hinta räjähti 500 miljoonasta 1,5 miljardiin

Ikuisuusprojektiksi muuttuneesta suurlentokentästä on tullut yleinen naureskelun kohde koko maailmassa. Se ei ole ainoa esimerkki epäonnistuneesta rakennushankkeesta Saksassa.

Ulkomaat
Vapaaehtoiset jonottavat check in -tiskeille Berlin-Brandenburgin lentoaseman "koeajon" aikana.
Vapaaehtoiset jonottivat check in -tiskeille Berlin-Brandenburgin lentoaseman "koeajon" aikana helmikuussa 2012. Kentän toimintoja testaamassa oli noin 10 000 vapaaehtoista, tuolloin kenttä oli tarkoitus avata saman vuoden kesäkuussa.Bernd Settnik / EPA

Pitkiksi venähtäneet ja moninkertaisesti kallistuneet julkiset rakennushankkeet pilaavat Saksan mainetta ja ärsyttävät kansalaisia. Tutkijan mukaan poliitikot eivät saisi jättihankkeita läpi, jos kertoisivat veronmaksajille alunperin oikean hinnan.

Jos pieleenmenon kohutuimmaksi esimerkiksi nousseella Berliinin kansainvälisellä suurlentokentällä ei tiedetä, miten valot saataisiin sammumaan, niin se on vähäinen murhe kaikkeen muuhun verrattuna.

Saksassa vallitsee yleinen epäilys valtion ja kuntien kyvystä hallinnoida suuria rakennusprojekteja. Yhä useammin kysytään, miten on mahdollista, että veronmaksajille edullisena "myyty" hanke tulee maksamaan lopulta moninkertaisesti enemmän kuin mitä aikoinaan luvattiin.

Kansainvälisiä suurprojekteja tutkinut Karlsruhen yliopiston taloustieteen professori Werner Rothengatter sanoo Focus-lehden haastattelussa, että jos poliitikot kertoisivat rehellisesti jo suunnitteluvaiheessa hankkeen oikean hinnan, niin heillä olisi huonot mahdollisuudet saada sitä hyväksytyksi.

Poliitikoilta puuttuu usein myös pätevyyttä hankkeen läpivientiin ja valvomiseen.

Saksalainen käytäntö on osoittanut, että kun rakennuttamispäätös on siunattu, niin kustannukset saavat nousta lähes valtoimenaan. Hintaa nostavat usein myös poliitikkojen toiveista tehtävät muutokset alkuperäissuunnitelmiin.

Rothengatterin mielestä ongelma on ratkaistavissa, jos yksityiset yrittäjät otetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan suunnitteluun ja riskinkantoon.

Vaikka hallintoneuvostoissa istuu poliitikkoja, niin alihankinnoista ei saisi päättää poliittisin vaan yritystaloudellisin perustein. Kulukaton ylittämisestä voidaan määrätä sakkoja.

Vastaaviin tuloksiin on päädytty myös Saksan veronmaksajien liiton pohdinnoissa.

Berliinin lentokentästä todellinen murheenkryyni

Bardendenburgin osavaltion puolella Schönefeldissä sijaitseva Berliinin kansainvälinen lentokenttä piti ottaa käyttöön syksyllä 2011. Kenttä ei valmistunut ajoissa. Työmaa oli levällään myös uusien avajaisten aikaan kesäkuussa 2012.

Berliinin hallitsevan pormestarin Klaus Wowereitin (sd) johtama hallintoneuvosto ilmoitti vain kuusi viikkoa ennen avajaisajankohtaa, että kenttää ei voida avata, koska sen paloturvallisuus ei ole kunnossa.

Nopeasti paljastui, että todellisuudessa koko kenttä oli niin keskeneräinen, ettei sen avaaminen olisi ollut muutoinkaan mahdollista. Pienin murheista oli, että ulkoalueita koristamaan tarkoitetut 1 000 puuta oli istutettu väärään paikkaan. Myös savunpoistolaitteet oli asennettu vetämään väärään suuntaan.

Berlin Brandenburg lentokenttä ilmasta.
Berlin-Brandenburgin lentokenttä ilmasta nähtynä.Patrick Pleul / EPA

Poliittiseen pinteeseen joutunut Wowereit määräsi uudeksi avajaisajankohdaksi marraskuun, vaikka urakoitsijat ilmoittivat, ettei kenttää saada valmiiksi siihenkään mennessä.

Monet aliurakoitsijat olivat pysäyttäneet työt, koska Saksan valtion sekä Berliinin ja Brandenburgin osavaltioiden yhdessä omistama lentokenttäyhtiö oli viivytellyt laskujen maksamisessa.

Lentokenttä ilmoitti uudeksi avajaisajankohdaksi vuoden 2013 huhtikuun. Koska rakennustyömaalta paljastui jatkuvasti uusia ongelmia, niin myös se on peruttiin. Nyt kentän luvataan valmistuvan 2014 tai viimeistään 2015.

Jatkuvat takapakit ovat heikentäneet luottamusta Berliinin, Brandenburgin ja koko Saksan kykyyn hoitaa suuria rakennushankkeita. ”Made in Germany” -maine on vaarassa.

Ikuisuusprojektiksi muuttuneesta suurlentokentästä on tullut yleinen naureskelun kohde koko maailmassa.

Poliitikot tulilinjalla

Viivytykset ovat ajaneet uudelle kentälle tulossa olleita yrittäjiä vaikeuksiin. Satoja työntekijöitä on irtisanottu. Kentälle erikoisbusseja tilannut linja-autoyrittäjä on joutunut myymään tappiolla koko kalustonsa.

Miljoonia lippuja uudelleen kirjoittamaan joutuneet Lufthansa ja Air Berlin vaativat lentokenttäyhtiöltä miljoonien eurojen vahingonkorvausta.

Kentän hallintoneuvosto on yrittänyt vastata julkisuuden paineisiin erottamalla rakennusprojektin johtajia.

Valvontatehtävän laiminlyönnistä ankaran arvostelun kohteeksi joutunut Wowereit erosi hallintoneuvoston puheenjohtajan paikalta ja siirtyi varapuheenjohtajaksi. Hänen tilalleen nimitettiin puolestaan entinen varapuheenjohtaja, Brandenburgin osavaltion pääministeri Matthias Platzeck (sd).

Vihreät ja vasemmistopuolue Linke pitävät paikanvaihtoa silmänkääntötemppuna ja vaativat molempien eroa.

Berliinin suurlentokentän suunnittelu aloitettiin 1996. Alkuperäinen tarkoitus oli, että rahoituksesta ja myöhemmin kentän toiminnasta vastaavat yksityiset rahoittajat.

Hanke ajautui kuitenkin jo alussa poliittisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Projektia jatkamaan perustettiin Berliinin, Brandenburgin ja Saksan valtion muodostama yhtiö.

Kentän hinta on kivunnut seitsemässä vuodessa 2,7 miljardista 4,2 miljardiin euroon. Asiantuntijat arvioivat, että lopullinen hinta kohoaa ainakin viiteen miljardiin euroon.

Saksan tiedustelupalvelu BND:n toimitilat rakenteilla.
Saksan tiedustelupalvelu BND:n toimitilat rakenteilla Berliinissä heinäkuussa 2011.Wolfgang Kumm / EPA

Tiedustelupalvelun talosta ja Stuttgartin asemasta ikuisuusprojekteja

Toinen käsistä karannut suurhanke on Saksan tiedustelupalvelun BND:n Berliiniin rakenteilla oleva toimistotalo, jonka piti valmistua alunperin 2004.

Kompleksin hinta on noussut 500 miljoonasta 1,4 miljardiin eurooon. Saksan valtion tarkastusvirasto arvioi erittäin hitaasti etenevän hankkeen lopulliseksi hinnaksi 1,55 miljardia euroa.

Pieleen menneiden jättihankkeiden kärkeen kuuluvat myös Stuttgartin päärautatieasema ja Hampurin uusi konserttitalo.

Stuttgartiin maanalaista juna-asemaa rakennuttaa Saksan valtion omistama Saksan rautatieyhtiö, Die Deutsche Bahn.

Runsaan neljän miljardin euron kustannusarvio on noussut jo 5,6 miljardiin ja paisuu asiantuntijoiden arvioiden mukaan noin 10 miljardiin euroon.

Stuttgartin rautatieaseman maanalainen osa rakenteilla.
Stuttgartin rautatieaseman maanalainen osa rakenteilla helmikuussa 2013. Taustalla vanha asemarakennus.Bernd Weissbrod / EPA

Aseman rakennustöitä on viivästyttänyt kaupunkilaisten sitkeä vastustus. Poliisi ja mielenosoittajat ovat iskeneet välillä yhteen hyvin väkivaltaisesti. Asukkaiden mielestään nykyinen rakennussuojeltu asema olisi riittänyt junaliikenteen tarpeisiin myös tulevaisuudessa.

Vaikka niukka enemmistö stuttgartilaisista äänesti kansanäänestyksessä uuden aseman rakentamisen puolesta, niin protestit eivät ole vaimenneet. Rakennustöitä voidaan tehdä edelleen vain poliisien suojeluksessa.

Vihreät vaativat projektin hautaamista. Rautateiden mukaan se johtaisi yli kahden miljardin euron vahingonkorvauksiin rakennusurakoitsijoille. Vihreiden laskelmissa pillien pussiin laittaminen maksaisi ”vain” 77 miljoonaa euroa.

Saksan liikenneministeri Peter Ramsauer (CSU) ja rautatiejohtaja Rüdiger Grube vakuuttavat rakennustöiden jatkuvan. Aseman arvioidaan valmistuvan tämän vuosikymmenen lopulla.

Poliisi kantaa pois mielenosoittajia.
Poliisi kantoi pois mielenosoittajia, jotka tukkivat Stuttgartin rautatieaseman rakennustyömaalle johtavan tien elokuussa 2011.Franziska Kraufmann / EPA

Elbphilharmonian hinta nousi pilviin 

Myös Hampurista löytyy varoittava esimerkki. Satamaan nousevan Elbphilharmonie - konserttitalon valmistuminen on viivästynyt ja kustannukset moninkertaistuneet.

Hampurilaiset pitivät alunperin heille esiteltyä 77 miljoonan euron kustannusarviota erittäin kalliina. Kahdentoista vuoden kuluttua peruskiven muuraamisesta kustannukset hipovat jo 600 miljoonaa euroa.

Elben rannalla sijaitsevaan 27 -kerroksiseen rakennukseen tulee 2150 -paikkaisen pääsalin lisäksi 550 henkilön musiikkihalli, satamaan avautuva näköalatasanne, 250 huoneen hotelli sekä 45 asuntoa oheistiloineen.

Alunperin vuodelle 2010 suunnitellut avajaiset on lykätty suosiolla kevääseen 2017.

Elbphilharmonie-konserttitalo ja sen kupoli rakenteilla.
Elbphilharmonie-konserttitalo ja sen kupoli rakenteilla marraskuussa 2012.Christian Charsius / EPA
Lue seuraavaksi