Tutkimus: Uusi kaivoslaki vahvistaa ympäristön asemaa

Itä-Suomen yliopiston tuore lainopillinen tutkimus osoittaa, että kaivosviranomaisen toimivalta määrätä rajoituksia kasvaa ja paikallisten ihmisten asema pääosin vahvistuu.

Kotimaa
Suurten altaiden takaa näkyy murskausaseman kuljetin ja rikastamorakennus.
YLE / Heikki Haapalainen

Uusi kaivoslaki vahvistaa ympäristön ja suurelta osin myös paikallisten toimijoiden asemaa. Näin arvioi aihetta tutkinut yliopistonlehtori Ismo Pölönen Itä-Suomen yliopistosta oikeustieteiden laitokselta. Pölösen tutkimuksen uusi laki antaa enemmän huomiota luonnolle ja suurelta osin myös ihmisille.

Toisin kuin vanhassa kaivoslaissa, kaivosviranomaisella on nyt laaja toimivalta.

Ismo Pölönen

- Aikaisempaan kaivoslakiin verrattuna uudessa kaivoslaissa lupaharkinnassa on annettava painoa huomattavasti monipuolisemmin erilaisille intresseille ja näkökohdille. Toisin kuin vanhassa kaivoslaissa, kaivosviranomaisella on nyt laaja toimivalta ja velvollisuus asettaa lupamääräyksiä erilaisten haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, Pölönen kertoo.

- Uudessa kaivoslaissa huomattavien vahingollisten vaikutusten aiheuttaminen ympäristölle on kokonaan kiellettyä. Ehdoton este kaivostoiminnalle muodostuu myös silloin, kun suunniteltu toiminta heikentäisi merkittävästi paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Kyse on ympäristöllisestä ja sosiaalisesta perälaudasta, joka puuttui vanhasta kaivoslaista. Toisaalta kaivoslaki on muotoiltu siten, että kaivoslupahakemus voidaan kokonaan hylätä ympäristöllisin ja sosiaalisin perustein vain poikkeuksellisesti, Pölönen jatkaa.

Rakennusten sijainti kaivosalueella ei ole ehdoton este kaivosluvan myöntämiselle.

- Tältä osin paikallisten toimijoiden oikeudellinen asema heikkeni vanhaan lakiin verrattuna, Pölönen vertaa.

Ismo Pölösen tutkimus on osa laajempaa Itä-Suomen yliopiston tutkimushanketta (siirryt toiseen palveluun).