Musiikista muksuille elämän eväitä

Musiikkileikkikouluja vuosia vetänyt Outi Peteri on työssään nähnyt musiikin ihmeellisen vaikutuksen lapsiin. Musisoivat lapset ovat muun muassa kielellisesti kehittyneitä ja muistikin toimii hyvin.

musiikki
Lapsia musiikkileikkikoulussa
Laura Holappa / Yle

Länsi-Pohjan musiikkiopiston tiloissa on alkamassa musiikkileikkikoulu. Sisään säntää innokkaita 4-5 -vuotiaita, jotka laulavat ja leikkivät ohjaajansa Outi Peterin johdolla joka viikko.

Musisoimisen ja tahdissa liikkumisen riemu on niin vilpitöntä, että siihen ei voi kuin ihastua. Riemu ei kuitenkaan ole ainoa musiikin tuoma hyöty; Peterin mukaan useat tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikki kehittää lasta.

- Musiikki on keskeinen alue lapsen kehityksen tukemisessa. Epäilen, että tutkimustulokset ovat vasta jäävuoren huippu ja on tulossa vielä paljon hyvää, josta emme vielä tiedä. Musiikkiterapian avullahan voidaan auttaa todella monissa asioissa, muistuttaa Peteri.

Peteri tekee omien sanojensa mukaan ruohonjuuritason työtä lasten musiikkikasvatuksessa. Hän toteaa, että musiikki vaikuttaa muun muassa lapsen lukemaan oppimiseen ja matemaattiseen osaamiseen. Pienestä pitäen lauluja opetelleet lapset myös muistavat asioita hyvin.

Epäilen, että tutkimustulokset ovat vasta jäävuoren huippu ja on tulossa vielä paljon hyvää, josta emme vielä tiedä.

Outi Peteri

- Me teemme paljon musiikkia liikkeen kautta. Tasapainohan on suoraan yhteydessä lukemaan oppimiseen, ne ovat käsi kädessä kulkevia asioita.

Kotona musisointi tärkeää

Peteri muistuttaa, että lapsen kanssa musisointia ei pitäisi jättää pelkästään kerran viikossa pidettäviin muskaritunteihin. Jo tutkimustenkin mukaan tärkeintä on kotona tapahtuva musiikin harrastaminen.

Kokeneella lasten laulattajalla on lohduttavaa tietoa niille vanhemmille, jotka eivät koe olevansa musikaalisia eivätkä halua tai osaa itse soittaa tai laulaa.

- Tutkimuksissakin sanotaan, että musiikin laadulla tai lajilla ei ole merkitystä. Onhan räppikin musiikkia, Peteri hymyilee.

Peteri haluaisi tuoda koteihin myös loruilun, joka kehittää rytmitajua.

- Ne vanhat "entten tentten" -lorut ja muut sellaiset, joissa on hyvä syke ja rytmi, ovat erittäin hyviä. Koska eihän laulua ole ilman lorua tai runoa.

Jos laulamisesta, räppäämisestä tai soittamisesta ei kotona kerta kaikkiaan tule mitään, kehottaa Peteri hankkimaan hyviä, lapsille tarkoitettuja äänitteitä. Niiden hankkimiseen hänellä on yksi hyvä ohje.

- Jos on kaksi äänitettä, joista toinen on aikuisen ja toinen lapsen laulama, se lapsen laulama on aina lasta lähempänä. Korkeus ja nopeus ovat silloin oikeat.