Hedelmöityshoitoja tehdään yhä enemmän

Varsinkin luovutetuilla siittiöillä tehtyjen hoitojen määrä on viime vuosina kasvanut. Hedelmöityshoitojen yleistymiseen vaikuttaa se, että lapsia yritetään saada yhä vanhempina. Sukusolujen luovuttajia on alkanut löytyä hiljaisempien vuosien jälkeen, mikä helpottaa hoitoja.

terveys
Lapsettomuusklinikan laboratorio Helsingissä.
Hedelmöityshoitojen määrä on lisääntynyt Suomessa. Kuvassa lapsettomuusklinikan laboratorio Helsingissä.

Yhä useammat hakevat lapsettomuuteen apua hedelmöityshoidoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan määrät ovat nousseet sekä koeputkihedelmöityshoidoissa että inseminaatiohoidoissa, joissa siittiöitä ruiskutetaan kohtuun.

THL:n ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 aloitettiin runsaat 14 900 hedelmöityshoitoa. Määrä on kasvanut edellisistä vuosista. Vuonna 2009 hoitojen määrä oli THL:n mukaan runsaat 13 500 ja vuonna 2010 runsaat 14 300.

- Kasvu selittyy erityisesti luovutetuilla siittiöillä tehdyillä hoidoilla, kertoo THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino.

Lasta toivovien korkea ikä lisää hedelmöityshoitoja

Graviditas Lapsettomuusklinikan vastaavan lääkärin Eero Varilan mukaan yksi merkittävimmistä syistä hedelmöityshoitojen määrän kasvuun on lasta toivovien ikä.

- Kyllä yksi keskeisimmistä syistä on se, että lastenhankkimisikä on noussut koko ajan, Eero Varila toteaa.

Varilan mukaan Graviditas Lapsettomuusklinikan asiakkaista yli kaksi kolmasosaa on yli 36-vuotiaita. Myös yli 40-vuotiaiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt. Vuonna 2011 synnyttäjien keski-ikä oli Suomessa 30,2 vuotta. Lähes viidesosa synnyttäjistä oli yli 35-vuotiaita. Eero Varilan mukaan hedelmöityshoitojen yleistyminen pitkällä ajanjaksolla johtuu myös sperman laadusta.

- Suomalaisten miesten sperman laatu on heikentynyt merkittävästi, Eero Varila toteaa.

Sperman ja munasolujen luovuttajia on jälleen alkanut löytyä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoissuunnittelija Anna Heino arvioi, että luovutushoidot ovat viime vuosina lisääntyneet myös siksi, että hedelmöityshoitolain aiheuttama epävarmuus on väistynyt. Lain myötä lapselle tuli oikeus saada täysi-ikäisenä tieto sukusolujen luovuttajasta, ja aluksi luovuttajat katosivat.

- Hedelmöityshoitolaki tuli vuonna 2007 voimaan, ja siitä on nyt kulunut muutama vuosi. Sen sisältö on selkiytynyt, klinikat ja potilaat tietävät mitä se sisältää, klinikat osaavat ehkä neuvoa mahdollisia sukusolujen luovuttajia paremmin, Anna Heino sanoo.

Graviditas Lapsettomuusklinikan vastaavan lääkärin Eero Varilan mukaan luovuttajia on taas alkanut löytyä.

- Luovuttajien kato on tasaantunut. Nyt heitä taas on, Varila sanoo.

Hedelmöityshoitojen avulla syntyy Suomessa nyt runsaat 4 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista.