Järviruokoa kokeillaan lämmönlähteenä - uusi korjuumenetelmä käyttöön

Satakunnassa kokeillaan uutta järviruovikon korjuumenetelmää. Järviruo'on energiasisältö on lähes sama kuin puuhakkeella.

Kotimaa
Järviruovikkoa korjataan telaketjuilla varustetuilla korjuukoneilla.
Matti Kauvo / Yle

Luvian Lohikarissa on aloitettu järviruovikon korjuu uudella menetelmällä. Lännen Järviperkaus Oy:n kehittämä korjuulaitteisto tuottaa valmiiksi silputtua järviruokoa, jota voidaan polttaa muiden korsimateriaalien tavoin energiaksi. Ruokosilpun palamista testataan Eurajoella Väkiparran tilan uudessa lämpölaitoksessa.

Järviruoko on ilmastoystävällinen biopolttoaine, jonka suunnitelmallisella korjuulla voidaan parantaa rantojen ja vesien tilaa. Uusi ruovikon korjuumenetelmä on uraauurtava Suomessa. Telaketjuilla varustetut korjuukoneet mahdollistavat ajamisen pehmeillä, usein huonosti jäätyvillä ruovikkoalueilla. Lisäksi leikkuussa suoraan silppuuntuva ruokomateriaali on helppo kuljettaa jatkokäyttöön.

Energiaa yhtä paljon kuin puuhakkeessa

Järviruoko käyttäytyy polttoaineena samalla tavoin kuin ruokohelpi tai viljan olki. Sen energiasisältö on lähes sama kuin puuhakkeella painokiloa kohden. Haasteena on kuitenkin ruo’on keveys, mikä vaikuttaa muun muassa kuljetuskustannuksiin. Ruo’on käyttöä polttoaineena on tutkittu viime vuosina paljon esimerkiksi Tallinnan teknillisessä yliopistossa. Käytännön kokemuksia poltosta lämpölaitoksissa on kuitenkin vielä vähän.

Yhden ruovikkohehtaarin energiasisältö on keskimäärin noin 21 MWh, mikä vastaa yhden pientalon vuotuista energiankulutusta.