Jopo palasi Suomeen – myynti tuplaantui

Teollisen tuotannon imu Aasiaan on ollut viime vuosina ehtymätön. Osa yrityksistä kuitenkin ui vastavirtaan. Yhdysvalloissa ja Saksassa ilmiö on jo merkittävä, Suomessa palaajia on vielä vähän.

Kotimaa
Työntekijä kokoaa Jopo-pyörää Helkaman Hangon-tehtaan kokoonpanolinjalla.
Patrik Lindström kokoaa Jopo-pyörää Helkaman Hangon-tehtaan kokoonpanolinjalla.Yle

Suomen suosituin polkupyörä Jopo palasi Hankoon Taiwanin saarelta elokuussa 2010. Meneillään on Jopon kolmas kausi kotimaassa, ja tehdas tuottaa tänä vuonna 24 000 Jopoa. Määrä on noin kahdeksan prosenttia Suomen vuotuisesta polkupyörämyynnistä.

Tehdas työllistää 38 vakituista työntekijää sekä vuokraväkeä sesongista riippuen. Tuotannon palautus on toi mukanaan vain muutamia työpaikkoja. Helkama Veloxin toimitusjohtajan Jari Elamon mukaan tärkeintä oli kuitenkin estää väen vähennykset.

Jopo on tätä nykyä avainlipputuote eli sen kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia. Myynnin kannalta paluu Suomeen on osoittautunut lottovoitoksi. Parissa vuodessa myynti tuplaantui.

- Myynnin kasvu näkyi heti ensimmäisellä kaudella, kun Taiwanissa tehdyt pyörät oli myyty loppuun. Asiakkaillemme suomalaisuus on tärkeä asia, mutta on vaikea sanoa onko se myynnin kasvun taustalla. Myös retro myy hyvin.

"Polkupyörämaailman piilaakso" hitaampi kuin Suomi

Jopoja valmistettiin polkupyörämaailman piilaaksossa eli Taiwanin saarella vain kolmisen vuotta. Taiwan on maailman polkupyörätehdas, siellä valmistuu valtaosa maailman fillareista. Sikäläinen sopimusvalmistaja teki polkupyöriä myös monille muille valmistajille liukuhihnalla.

Päätös palautuksesta perustui muun muassa toimitusten joustamattomuuteen ja hitaaseen valmiuteen reagoida kuluttajien toivomuksiin. Polkupyörien myynti on sesonkiluonteista ja kysynnän vaihtelut allalla ovat nopeita ja usein yllättäviä.

- Taiwanissa seuraavan sesongin väriskaala piti tietää viisi kuukautta etukäteen, se on auttamattoman pitkä aika tällä alalla. Jos jostain väristä näytti kevään korvalla tulevan hittituote, se olisi saatu Suomen markkinoille vasta syyskuussa. Hangossa reagointinopeus on toista luokkaa, värinvaihto onnistuu nopeimmillaan tunneissa, kertoo Elamo.

Pyöränrunkoja ja renkaita Helkaman Hangon-tehtaan kokoonpanohallissa.
Pyöränrunkoja ja renkaita Helkaman Hangon-tehtaan kokoonpanohallissa.Yle

Saksassa paluu on todellisuutta

Euroopan suurimassa taloudessa Saksassa teollisuuden siirtymistä kehittyville markkinoille on tutkittu systemaattisesti vuodesta 1995. Siellä kolmea lähtijää kohden on keskimäärin yksi palaaja, pienistä ja keskisuurista palaa joka toinen. Yleisimmin paluu tapahtuu 4-5 vuodessa.

Tärkeimmät syyt ovat laatu, joustavuus sekä henkilöstökulut. Myös kuljetuskustannukset ja logistiikka ovat listan kärkipäässä, samoin laadunvalvonta.

Helkama Veloxin toimitusjohtaja allekirjoittaa lähes kaikki syyt, vain puhtaissa henkilöstökuluissa Aasia hakkaa Suomen. Silti paluu on Suomessa, ainakin tilastojen valossa, vielä marginaalinen ilmiö.

- Paluu on vähäistä, päävirta on edelleen Suomesta ulkomaille, täällä on joukko isoja globaaleja yrityksiä, joiden pääpaino on keskittää toimintojaan kasvaville markkinoille, ja myös pienet ja keskisuuret yritykset tähyilevät kasvavassa määrin ulkomaille, summaa Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas.

Mutta miksi Saksaan kannattaa palata ja Suomeen ei? Yksi syy on suuruus, Saksa on Euroopan suurin talous ja sijaitsee logistisesti keskellä Eurooppaa, toisin kuin Suomi. Palokankaan mukaan taustalla ovat myös muun muassa työvoimakustannukset.

- Saksan etu on se, että siellä työvoimakustannukset ovat kehittyneet maltillisemmin koko 2000-luvun. Se taas näkyy heidän vaihtotaseessaan, eli Saksassa vienti vetää, meillä taas ei. Lisäksi Saksassa on paljon globaaleja yrityksiä, joilla on suuria kansainvälisiä merkkituotteita.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etlan) tutkimuksessa selvitettiin vastikään polkupyörän valmistuksen arvoketjuja. Timo Seppälän mukaan Saksaan palataan siksi, että saksalaiset yritykset eivät koskaan lähteneet Aasiaan ainakaan siinä mittakaavassa kuin suomalaiset.

- Saksalaiset pikemmin lähtivät itä-Eurooppaan, siihen lähialueiile, samalla osaaminen säilyi lähialueilla, ja nyt paluu on helpompaa, toteaa Etlan Seppälä.

Suomalaiset yritykset kasvavat ulkomailla

Suomalainen teollisuus kasvaa nyt kotimaan rajojen ulkopuolella, ja työllistää ulkomailla enemmän kuin kotimaassa. Taitekohta oli 2008-2009, sen jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää volyymituotantoa esimerkiksi elektroniikka- ja metsäteollisuudesta.

Grafiikka teknologiateollisuuden henkilöstön muutoksesta 2002-2011 Suomessa ja tytäryrityksissä ulkomailla
Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka. Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

Tällä haavaa tytäryhtiöiden kasvu painottuu Aasiaan, Latinalaiseen Amerikkaan ja Itäiseen Eurooppaan. Itä-Euroopan vetonaula ovat edelleen työvoimakustannukset, siellä yksi suosituimmista kohdemaista on suuri Puola. Myös Tsekki ja Slovakia vetävät.

- Lisäksi tietenkin Venäjä, Turkki, Ukraina, ja kauko-idässä edelleen Kiina, Intia ja Thaimaa kertoo Jukka Palokangas Teknologiateollisuus ry:stä.

Estääkö alihankintaketjun häviäminen paluun?

Suomalaisten yritysten kotiipaluun esteenä tai ainakin hidasteena on se, että täältä on hävinnyt paitsi isoja teollisuusyrityksiä, myös niiden alihankkijoita. Tämä näkyy myös polkupyöräteollisuudessa, tällä hetkellä Helkama on Suomen ainoa teollisessa mittakaavassa toimiva polkupyörätehdas. Vielä 2000- luvun alussa Polkupyöräteollis ry:hyn kuului kymmenkunta firmaa, nyt ala on henkitoreissaan.

Suurin osa Helkama Veloxin komponenteista tuodaan edelleen Kauko-idästä. Saksassa alinhankintaketju on edelleen tallella tai ainakin lähialueilla.

Jukka Palokangas Teknologiateollisuudesta muistuttaa pienten ja keskisuurten firmojen kasvupaineista:

- Suomalainen alinhankintaverkosto, joka on palvellut vientiyrityksiä, se on aikamoisessa rakennemuutoksessa. Heidänkin on etsittävä kasvua siitä, että lähtevät maailmalle

Jopon kokoaminen on reilun vartin homma

Hangossa polkupyörät kokoaa alusta loppuun yksi ihminen, toisin kuin Taiwanilla, jossa pyötät koottiin pitkällä liukuhihnalla. Helkama Veloxin toimitusjohtajan mukaan valtaosa maailman pyöristä kootaa liukuhihnalla, Jopon tapa on harvinainen. Täällä tekijä myös leimaa takuukortiin ja allekirjoittaa sen. Aasian polkupyörätehtailla työ on vaiheistettua ja yksitoikkoista.

- Hangossa työ on huomattavasti mielekkäämpää. Lisäksi sitä tehdään urakalla, joten tehtaan tehtaan parhaiten palkatut työntekijät ovat polkupyörän kokoojia, jatkaa toimitusjohtaja Jari Elamo.

Yhden pyörän kokoaminen vie työntekijästä ja vauhdista riippuen 12-20 minuuttia eli yhden työpäivän aikana yksi työntekijä kokoaa noin 25 pyörää.

Koko tehtaan päivätuotanto vaihtelee 100-150 polkupyörän välillä sesongista riiippuen. Kiireisintä aikaa on yllättäen talvi, koska kevään alkaessa pyörien on oltava jo valmiina kaupoissa.

Työntekijä asettelee Jopo-pyörien runkoja telineelle Helkaman Hangon-tehtaan kokoonpanolinjalla.
Maria Sjöberg asettelee Jopo-pyörien runkoja telineelle Helkaman Hangon-tehtaalla.Yle

Saako tasavallan presidentti lahjaksi Jopon?

Suomi pyöräilee -kampaja on tavannut lahjoittaa tuoreelle presidentille kotimaassa valmistetun polkupyörän. Helkama on ollut kampanjassa alusta asti mukana, ja lahjoittanut polkupörän jo kolmelle presidentille.

- Perinne alkoi presidentti Mauno Koiviston aikana, mutta julkisuudessa sitä ei ole noteerattu samaan tapaan kuin vaikkapa presidenttien saamia jouluhaukia, kertoo Elamo työhuoneessaan, jonka seinällä kuvat pyöräilevistä entisistä presidenteistä komeilevat.

Presidentti Sauli Niinistölle polkupyörä on tarkoitus luovuttaa pyöräilyviikolla, jota vietetään 11.-18. toukokuuta.

- Niinistön ensimmäinen kevät presidenttinä oli niin kiireinen ettemme ehtineet mukaan, mutta tänä vuonna hän saa pyörän, jos vain aikataulut saadaan natsaamaan, kertoo toiminnanjohtaja Matti Hirvonen Pyöräilykuntien verkostosta.

Hauskan tempauksen taustalla on kansannterveydellinen taka-ajatus, kampanjan tavoitteena on edistää tavallista arkipyöräilyä ja hyötyliikuntaa. .

- Tutkimusten mukaan yksi pyöräilyyn satsattu euro tuo yhteiskunnalle kahdeksan euron hyödyn, kertoo Hirvonen.

Mutta saako tasavallan presidentti tällä kertaa lahjaksi Jopon?

- Se selviää vasta toukokuussa, sanoo Helkama Veloxin Jari Elamo.