Tasa-arvoisella avioliittolailla yhä mahdollisuus

Tasa-arvoinen avioliittolaki ei ole kaatunut eduskunnassa. Asia on edelleen vireillä lakivaliokunnassa ja se voidaan periaatteessa ottaa käsittelyyn koska tahansa. Kiireysjärjestyksessä asia ei ole kärjessä, joten esitys joutunee odottamaan mahdollista käsittelyään vaalikauden loppuun saakka.

Kuva: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

Eduskunnan lakivaliokunta voi jatkaa kiistellyn tasa-arvoisen avioliittolain käsittelyä koska tahansa tällä vaalikaudella. Sitä kautta asia voi siis periaatteessa edetä myös eduskunnan täysistuntoon.

- Lakivaliokunta ei ole tyrmännyt tai kaatanut lakialoitetta. Valiokunta otti viime viikolla pidetyssä kokouksessaan kantaa vain siihen, ryhdytäänkö asiaa käsittelemään vai ei, eli kyse on menettelyä koskevasta päätöksestä. Kantaa ei otettu aloitteeseen eikä sen sisältöön, kertoo lakivaliokunnan valiokuntaneuvos Marja Tuokila.

Tuokilan mukaan valiokunnalla on selkeä työjärjestys ja ohjeet siitä, missä järjestyksessä asioita käsitellään.

Yleensä ensin käsiteltäviä asioita ovat hallituksen esitykset ja valtioneuvoston kirjelmät Euroopan unionin asioista. Yli sadan kansanedustajan tukemat aloitteet ovat erityisasemassa alle sadan kansanedustajan tukemiin aloitteisiin verrattuna.

Tasa-arvoista avioliittolakia koskevan lakialoitteen oli allekirjoittanut 76 kansanedustajaa. Pelisääntöjen mukaan se ei siis ole ns. kiireellisin asia.

Asia raukeaa, jos sen käsittely on vaalikauden päättyessä kesken.

Valiokunta voi päättää toisinkin

Asioiden käsittelyjärjestys ei ole sitova. Valiokunta voi harkintansa mukaan ottaa käsittelyyn jopa sellaisen lakialoitteen, jonka takana on vaikka vain yksi kansanedustaja.

Varsin poikkeuksellista se kuitenkin on. Käytännössä kansanedustajan mahdollisuus saada aloitteensa laiksi on siis hyvin harvinaista.

- Yleensä lakialoitteet tulevat valiokunnissa käsitellyiksi niin, että lakialoite yhdistetään samaa asiaa koskevan hallituksen esityksen käsittelyyn. Tällöin lakialoite käsitellään yhdessä hallituksen esityksen kanssa ja niistä laaditaan yhteinen mietintö täysistuntoa varten, Tuokila selvittää.

Esimerkki tällaisesta asiasta on vuodelta 1996. Silloin kansanedustaja Outi Ojala teki esityksen kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen virallistamisesta. Valiokunta käsitteli asian, vaikka sillä oli takanaan alle sata edustajaa.

Lopulta valiokunta esitti aloitteen hylkäämistä, mutta esitti eduskunnalle siihen liittyvän toivomuksen hyväksymistä. Siinä toivottiin hallituksen ryhtyvän asiassa lainsäädäntötoimiin.

- Ja niin sitten kävi, valiokuntaneuvos Marja Tuokila kertoo.