Peer Gyntiksi syntynyt mies

Kokkolalainen näyttelijä Jarkko Lahti viettää kevään Seinäjoen kaupunginteatterin Peer Gyntinä. Sanomalehti Ilkan kriitikon mukaan yksistään Lahti kelpaa vastaukseksi kysymykseen, miksi Peer Gynt kannattaa käydä katsomassa. Helpolla fyysinen rooli ei päästä näyttelijäänsä.

kulttuuri
Jarkko Lahti Peer Gyntin roolissa Seinäjoen kaupunginteatterissa.
Jarkko Lahti Peer Gyntin roolissa Seinäjoen kaupunginteatterissa.Jukka Kontkanen / Seinäjoen kaupunginteatteri

Seinäjoen Kaupunginteatterin Mies maailman laidalla kertoo norjalaisen Henrik Ibsenin luoman Peer Gyntin tarinan. Seinäjoella pohjana on Pentti Saarikosken kiitetty käännös, jonka on sovittanut näytelmän ohjaaja Riko Saatsi.

Jarkko Lahti on saanut roolistaan toistaiseksi pelkkiä ylistäviä arvioita.

- Ilkan arvostelija totesi, että tein Peeristä satusedän, räyhääjän, tyhjätaskun ja keinottelijan. Eivät ne Jarkko Lahdesta ole lähtöisin, vaan ihan Ibsenin alkuperäistekstistä, näyttelijä sanoo vaatimattomasti.

Fysiikka kovilla

Kymmeniä rooleja teatterissa, elokuvissa ja televisiossa tehnyt Jarkko Lahti on fyysinen näyttelijä. Vaikka nyrkkeilyharrastus pitää kunnon kovana, liki kolmetuntinen Peer Gynt vie miehestä mehut.

- Ensi-iltaviikolla oli harjoitukset mukaan lukien viisi esitystä ja muutama korjaava harjoitus. Viikon lopulla huomasi, ettei tässä enää kaksikymppinen ole. Venytellä täytyy, 34-vuotias Lahti kertoo.

Vaikka ensi-illan alla henkinen latauskin nousi korkealle, Lahti piti päänsä kylmänä

- Ei lavalla voi vain reuhata, vaan ilmaisun täytyy olla aksentoitua, tarkkaa ja taloudellista, jotta sen pystyy toistamaan 30 kertaa. Ihmiset maksavat lipusta joka näytöksessä saman hinnan, joten päivän vire ei saa vaikuttaa suoritukseen, Jarkko Lahti muistuttaa.

Ei lavalla voi vain reuhata.

Pohjoisen kutsu

Peer Gyntin jälkeen Jarkko Lahti suuntaa Siperiaan, Hanty-Mansijskiin. Mukaan lähtee teatteriryhmäRuska Ensemble (siirryt toiseen palveluun), jonka taiteellisena johtajana hän toimii serkkunsa, näytelmäkirjailija Ari-Pekka Lahden kanssa. Ruska vie samalla hantikansan tarinaa kertovan Viimeinen Aamutähti -esityksen sen kotiseuduille.

- Meillä on ryhmässä sellainen eettinen sääntö, että kun kerran lainaamme jonkin kansan tarinaa, käymme myös esittämässä sen heille itselleen. Samalla viemme viestin, että heidän kulttuurinsa on tärkeä muillekin.

Kesällä ryhmä aloittaa Kansallisteatterin tilaaman Ruska-trilogian työpajat. Ari-Pekka Lahden käsikirjoittaman trilogian ensimmäinen osa Ailu kertoo saamelaistaiteilija Nils-Aslak Valkeapään tarinan. Ensi-ilta on Kansallisteatterissa helmikuussa 2014 ja sen lisäksi Ailu esitetään Saamenmaalla sekä Ruotsissa, jossa Riksteatern haluaa viedä Ailun kiertueelle.

Jarkko Lahti muuttaa perheineen keväällä Kokkolasta Porvooseen, mutta kokonaan kotikaupunki ei unohdu. Hän on lupautunut mukaan West Coast Kokkola Operan lastenoopperaan, jossa hänellä on näyttämörooli.

- Lupaan yleisölle, etten laula! On kiva päästä tekemään lastenoopperaa ja vähän säikyttelemään perheen pienimpiä. Se on kuulemma minun roolini, Jarkko Lahti naurahtaa.