Trombituhot ovat metsäntutkijan aarreaitta

Pohjois-Karjalassa vuonna 2004 riehunut trombi on tarjonnut metsäntutkijoille varsinaisen kultakaivoksen. Tietoa on saatu metsätuholaisista ja taimien kasvusta sekä lähivuosina myös lahottajasienistä.

luonto
Trombi pyyhkäisi elokuussa 2004 Kontiolahdella aiheuttaen tuhoja yli 20 kilometrin matkalla.
Trombituhoja Kontiolahdella vuonna 2004.Yle

Kontiolahdella ja Polvijärvellä vuonna 2004 riehunut pyörretuuli eli trombi aiheutti mittavia vahinkoja metsälle ja rakennuksille. Metsäntutkijoille sen sijaan avautui mahdollisuus ainutlaatuiseen tutkimukseen Jouhtenisen saaressa Höytiäisellä. Saari on laajudeltaan 175 hehtaaria, josta 25 hehtaaria joutui myrskytuhojen kohteeksi.

- Jouhtenisen saari on metsäntutkimuksellisesti aivan ainutlaatuinen Suomessa, koska kyseessä on alue, joka on jätetty myrskyn jälkeen luonnontilaan, sanoo metsäekologian professori Jari Kouki Itä-Suomen yliopistosta.

Rydöt suojaavat taimia, joten hirvet ja jänikset eivät pääse syömään näitä.

Jari Kouki

Saaressa on seurattu metsätuholaisia, taimien kasvua ja lahottajasieniä. Alueella on edelleen rytöjä eli kaatuneita puita sikin sokin.

- Olemme huomanneet, että rydöt suojaavat taimia, joten hirvet ja jänikset eivät pääse syömään näitä. Taimet ovat pääasiassa lehtipuita eli pihlajaa, koivua ja vähän haapaa, luettelee Kouki.

Metsätuholaisten epäiltiin alun perin lisääntyvän rajusti metsätuhoalueella ja leviävän jopa lähimetsiin. Näin ei kuitenkaan käynyt.

- Ytimennävertäjien määrä hiipui jo vuonna 2010, kertoo professori Jari Kouki.

Lahottajasienten kasvusta myrskytuhoalueella ei vielä tiedetä tarpeeksi, mutta lisävalaistusta on tulossa lähivuosina, kun puut lahoavat kunnolla. Lahottajasienten seurannasta vastaa Metsähallitus.