1. yle.fi
  2. Uutiset

Jyväskylä ei jaksa enää vetää Keski-Suomea

Alueellisen kehityksen raportti toteaa, että maakunnan veturin veto on hiipunut. Samaan aikaan kovista talousiskuista kärsinyt Äänekoski on piristymässä.

Keski-Suomi
Kehityksen kuvaajia näytöllä.
Yle

Jyväskylän seudun vetovoiman hiipuminen heijastuu jo koko maakunnan kehitysnäkymiin. Tänään julkistetussa alueellisen kehityksen raportissa todetaan, että maakunta on yhtä vahva kuin sen keskus.

Keski-Suomessa ei ole Jyväskylän lisäksi toista yhtä vahvaa keskusta mutta nyt alueen veturi on lakannu vetämästä. Seutukunnittain Keski-Suomessa on kuitenkin eroja. Esimerkiksi Äänekosken ja Joutsan seuduilla on näkyvissä piristymisen merkkejä.

Keski-Suomi on ollut epävarmassa taloudellisessa tilanteesta vuoden 2008 taantumasta lähtien.

Maakunan keskus vaikeuksissa

Jyväskylä on ollut maakunnan veturi. Kun kaupungilla on mennyt hyvin, se on heijastunut koko Keski-Suomeen. Nyt veturia väitetään jopa imuriksi.

- Jyväskylästä voi ainakin tulla maakunnan ongelma, jos kaupungin ja seudun taloudellinen kehitys ei lähde nopeasti liikkeelle. Jyväskylän alueelle pitäisi saada lisää yrityksiä ja työpaikkoja. Työvoimaahan on, sanoo Keski-Suomen ELY-keskuksen kehitysjohtaja Eija Heinonen.

Jyväskylän työvoimatarjonta riittäisi koko maakunnan tarpeisiin.

- Alueellisen kehityksen raportti kertoo mahdollisuuksista sekä parempaan että huonompaan, eivätkä kaikki asiat ole omissa käsissä. Paljon riippuu siitä mitä muualla maailmassa ja Euroopan Unionissa tapahtuu. Jyväskylän ja Jyväskylän seudun omasta työstä se ei jää kiinni, Heinonen sanoo.

Jyväskylän jarru juontaa kauas

Jyväskylän nykyisen heikon tilanteen taustat juontavat elinkeinorakenteen muutokseen. Aina 1990-luvun laman jälkeisistä ajoista Jyväskylässä on ihmetelty miksi esimerkiksi kaupungin työttömyys on näyttänyt helpottavan hitaammin kuin muualla maassa.

- Perinteinen teollisuustyö, vientialat, ne eivät ole tällä hetkellä työllistäviä aloja, ei vaikka toiminta on vilkasta. Työpaikat löytyvät pienistä ja uusista yrityksistä, Heinonen sanoo.

Jyväskylän seudulta puuttuukin yritysten keskisarja, josta yleensä löytyvät kasvuyritykset. Tämä keskisarja on Jyväskylästä puuttunut aina. Kun raskaalla teollisuudella meni nykyistä paremmin, myös Jyväskylän seudulla ja Keski-Suomella meni paremmin.

Palkkaturvassa painetta

Yritysten heikko ja epävakaa tilanne näkyy myös palkkaturvassa. ELY-keskus maksoi lähes 1,5 miljoonaa euroa palkkaturvaa, eli palkkoja joita yritykset eivät kyenneet maksamaan - usein konkurssin vuoksi.

Palkkaturvan puoleen kääntyi muun muassa Keski-Suomen perinteinen vahva ala metalliteollisuus.

- Tämä kertoo siitä, että yritysten tilauskannat eivät ole kestävällä tasolla. Monasti myös työsuhteet päättyvät kun palkkaturva tulee maksuun, Heinonen sanoo.

Lomautuspuskuritkin näytään käytetyn jo vuoden 2008 taantumassa.

- Yritykset eivät nyt lomauta, nyt irtisanotaan. Se näkyy työttömyydessä jo nyt. Työttömyys kipusi viime joulukuussa korkeammaksi kuin heinäkuussa, joka on yleensä korkeimman työttömyyden kuukausi, Heinonen toteaa.

Äänekoski ja Joutsa pirteinä

Äänekoski ruokkii tällä hetkellä huomattavasti omaa aluettaan suuremman määrän väkeä. Äänekosken kohdalla huomio on kiinnittynyt kaupungin vaikeaan taloustilanteeseen, mutta samaan aikaan kaupunkiin on syntynyt runsaasti uusia työpaikkoja. Huolimatta esimerkiksi paperitehtaan lakkautuksesta Äänekoski on nousussa.

- Ihmeelliseltäkin jopa tuntuu se, että Äänekoskella menee niin hyvin. Äänekoskella käydään töissä laajalta alueelta, ja se kertoo vireydestä. En tiedä haastaako Äänekoski Jyväskylän, mutta hyvä partneri se on, Heinonen arvioi.

Nousussa on myös Joutsan seutu. Joutsa on ollut lähellä kriisiytymistä, mutta tulevaisuus näyttää nyt valoisalta.

- Näyttää siltä, että Joutsan seudun elinkeinoelämä on vilkasta ja työvoimaakin näyttää riittävän, vaikka on puhuttu, että joutsalaiset ikääntyvät, Heinonen kertoo.

6.3.2013 klo 14:50 artikkelista korjattu virheellinen väite, että Joutsa olisi ollut kriisikunta.

Lue seuraavaksi