Matikkapään puute ohjasi papin ammattiin

Ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi päivälleen 25 vuotta sitten. Kotkalainen seurakuntapastori Enna Järnstedt haaveilee ajasta, jolloin ei enää tarvitse puhua erikseen nais- ja miespapeista.

Kotimaa
Seurakuntapastori Enna Järnstedt
Kotkan seurakunta

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispuoliset papit vihittiin virkaan päivälleen 25 vuotta sitten 6. maaliskuuta vuonna 1988. Pappisvihkimyksen sai tuolloin 94 naisteologia kuuden eri hiippakunnan kirkoissa.

Enna Järnstedt on toiminut pastorina Kotkan seurakunnassa kolmen vuoden ajan. Ajatus papin ammatista heräsi hänellä ensimmäisen kerran ala-asteen toisella luokalla. Teologiseen tiedekuntaan hän ehti hakea muutaman kerran ennen sisäänpääsyä.

- Haaveilin jossain vaiheessa myös insinöörin ammatista, mutta kun tajusin siinä tarvittavan myös matematiikkaa, oli pappeus selvä valinta, Järnstedt kertoo.

Papin työ on pitkälti vastannut Järnstedtin odotuksia. Haastavampaa on ollut vapaa-ajan ja työn sovittaminen yhteen. Tehtäviin kuuluu paljon nuorten parissa työskentelyä ja kesäisin rippileireillä opetusta.

Naispappeuden vastustus vähäistä nykyään

Naispappeudella on suomalaisten enemmistön vankka tuki. Esimerkiksi Taloustutkimuksen vuonna 2006 toteuttaman kyselyn perusteella ainoastaan kolme prosenttia suomalaisista vastusti naisen toimimista pappina. Enna Järnstedt ei ole kohdannut sukupuoleensa liittyviä ennakkoluuloja.

- Nykyään ihmiset jopa pyytävät erikseen naispappia toimitukseen, vaikka sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä, Järnstedt toteaa.

Naispappeuden vastustajien mielestä naisen toimiminen pappina on Raamatun opetusten vastaista. "Naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa", näin lukee esimerkiksi ensimmäisessä korinttolaiskirjeessä. Enna Järnstedt näkee vastustuksen johtuvan pelosta kaikkea uutta kohtaan.

- Naisilla jotkut ominaisuudet sopivat ehkä paremmin papille kuin miehillä. Naiset ovat usein empaattisempia ja parempia kuuntelijoita.

Pappiskunta naisistuu

Pappiskunta on myös naisistumassa kovaa vauhtia. Järnstedtin mukaan esimerkiksi Kotkan seurakunnassa on jo vahva "akkavalta". Miehiä myös hakeutuu entistä vähemmän opiskelemaan teologiaa ja sitä kautta myös kirkon virkoihin.

- Kohta pitää varmaan puhua erikseen miespapeista, pohtii Järnstedt.

Kirkon jäsenmäärän vähenemisestä ja taloudellisista vaikeuksista on puhuttu jo kauan. Painetta kirkon uudistamiseksi tulee monelta suunnalta samalla kun jumalanpalveluksissa käy yhä vähemmän ihmisiä. Enna Järnstedtin mielestä kirkko on ollut hidas reagoimaan maailman muuttumiseen.

- Ei minulla mitään kattavaa vastausta ole, mutta jumalanpalveluksista olisi tehtävä houkuttelevampia, hän toteaa.