1. yle.fi
  2. Uutiset

Vauvojen vessahätäviestinnällä vaipattomuus tutuksi heti alusta

Vaipparuljanssi on yksi iso osa monen lapsiperheen arkea. Se on myös yksi aihe, josta käydään jatkuvasti kiivastakin keskustelua. Toiset ovat ehdottomasti kestovaippojen kannalla kun taas toiset eivät voisi kuvitellakaan käyttävänsä mitään muuta kuin kertakäyttövaippoja. Jotkut vanhemmat ottavat heti alusta alkaen käyttöön myös vauvojen vessahätäviestinnän.

ilmiöt
Mimosa Lehikoinen
Sari Jormanainen / Yle

Joensuun seudulla toimivan vertaistukiyhdistys Liekku ry:n puheenjohtaja Suvi Lehikoinen kertoo kuulleensa vessahätäviestinnästä ennen esikoisensa, 3-vuotiaan Miron, syntymää. Menetelmä otettiinkin perheessä käyttöön heti pojan synnyttyä.

- Halusin kokeilla vauvojen vessahätäviestintää käytännössä. Niinpä ihan jo sairaalassakin kokeilimme, että vaipanvaihdon yhteydessä nostin vauvan lavuaarin yläpuolelle ja huomasin, että sinne tulikin ihan tuotoksia, Suvi Lehikoinen kertoo.

Hyvien kokemusten innoisttamana vanhemmat jatkoivat menetelmää. Vaipanvaihdon yhteydessä rutiiniksi muodostui käyttää vauvaa myös lavuaarin päällä. Samalla myös vanhemmat oppivat ennakoimaan sopivaa hetkeä.

Vaipanvaihdon yhteydessä nostin vauvan lavuaarin yläpuolelle ja huomasin, että sinne tulikin ihan tuotoksia.

Suvi Lehikoinen

- Siinä sitten kastuneiden vaippojen määräkin alkoi vähentyä, Suvi Lehikoinen sanoo.

Tulkintaa vauvan viesteistä

Liekku ry:n puheenjohtaja Suvi Lehikoinen kertoo, että puolivuotiaana Miro siirtyi potalle. Potalle meno sujui mutkattomasti.

- Ehkä se potalle siirtyminen kävi kivuttomasti, koska lapsi oli jo aiemmin tottunut asiaan.

Vaikka menetelmässä puhutaankin vessahätäviestinnästä, ei viestintä luonnollisestikaan ole vauvaikäisen kanssa aivan yksiselitteistä. Kellokin on hyvä apuri.

- Ehkä se on samanlainen asia kun, että mistä äidit tietävät lapsella olevan nälkä. Monet äidithän osaavat syöttää vauvaa jo ennen kuin vauva huutaa naama punaisena. Ja tietysti myös ihan kellon kanssa sitä voi katsoa, että parin tunnin välein vaihtaa vaippoja ja siinä samalla sitten käyttää pissillä, Lehikoinen pohtii.

Vaipat jäivät pois jo varhain

Kokonaan vaipparumba loppui Miron kohdalla jo alle 1,5-vuotiaana. Lehikoinen pohtii, että vaippojen poisjääminen on monen tekijän summa ja yksistään vanhemmat eivät siihen voi vaikuttaa.

- En usko, että siihen aina voi vaikuttaa. Kyllä lapsen pitää itsekin hoksata se asia. Jossain tapauksissa pitää vain odottaa sitä ikää, että lapsi on kypsä.

Yhtä oikeaa tapaa vaippailuun tai kuivaksi oppimiseen on turha etsiä. Toiselle sopii toinen ja toisella taas toinen tapa. Vessahätäviestintä on yksi tapa monien joukossa.

- Tähän saattaa hyvinkin innostua, eikä se silloin tunnut todellakaan taakalta. Siitä tulee hauska juttu, vinkkaa Suvi Lehikoinen Liekku ry:stä.

Lue seuraavaksi