yle.fi-etusivu

Lakkautustahti on raju - täältä koulut katoavat

Suomesta katoaa suuri määrä kouluja joka vuosi. Suurin osa niistä on pieniä. Parin vuosikymmenen aikana Suomen koulukartalta on poistunut kaksi kolmesta pikkukoulusta. Yle Uutisten selvitys kertoo, mistä kouluja on lakkautettu.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tutki lakkautettuja kouluja

Lakkautetut peruskoulut, peruskouluasteen erityiskoulut ja lukiot vuosina 2006–2012.Lähde: Tilastokeskus

Suomen kouluverkko harvenee kovaa vauhtia. Vuoden 2006 jälkeen on lakkautettu noin 600 peruskoulua ja lukiota - eli keskimäärin sata vuodessa.

Uhanalaisimpia ovat maaseudun pikkukoulut. 1990-luvun alusta lähtien 1 500 pientä, alle 50 oppilaan koulua on laittanut ovensa kiinni.

Kaksi kolmesta kyläkoulusta on suljettu, eikä lakkautuksille vieläkään näy loppua, arvioi suunnittelija Sami Tantarimäki koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta.

- Kyllä uhanalaisia kyläkouluja vielä on. Totta kai lakkautustahti hiljenee, kun koulujen määrä laskee, mutta kyllä Suomessa vielä nähdään monta taistelua kyläkouluista.

Valtio kuritti poistamalla pienkoululisän

Alle 50 oppilaan koulut Suomessa vuosina 1990-2010.
Alle 50 oppilaan koulut Suomessa vuosina 1990-2010. Grafiikka: Juha Rissanen.

Valtio lopetti vuonna 2006 ns. pienkoululisän. Valtionavun muutokset johtivat ennennäkemättömään lakkautusaaltoon. Vuonna 2006 lakkautettiin peräti 132 peruskoulua ja lukiota. Sen jälkeen tahti on jonkin verran hiipunut, vuonna 2011 lopetti 71 ja vuonna 2012 lakkautettiin 49 koulua.

Myös uusia kouluja perustetaan, esimerkiksi vuonna 2012 toimintansa aloitti neljä peruskoulua.

Kunnat perustelevat pienten koulujen sulkemista sekä oppilasmäärien vähentämisellä että tiukan talouden sanelemilla säästöillä.

- Kunnissa lasketaan, mitä koulutoimi säästää. Kokonaan toinen juttu on, säästääkö kunta mitään ja mitä tuloja mahdollisesti menetetään, sanoo Tantarimäki.

Palopuheita ja tiukkoja äänestyksiä

Tyttö Jumesniemen kyläkoulun pihassa
Hämeenkyrön Jumesniemen koulu on Pohjoismaiden ainoa toimiva kirkkokouluUlla Meriläinen / Yle

Helppoa kouluverkon karsiminen ei kunnissa ole, sillä virkamiesten laskelmat eivät vakuuta oman kyläkoulun puolesta taistelevia.

Esimerkiksi Hämeenkyrön kunta on jo vuosikausia uhannut lakkauttaa Jumesniemen koulun. Vuoden 2012 joulukuussa Suomen vanhimpiin kouluihin kuuluva Jumesniemen koulu sai kunnanvaltuustolta jatkoaikaa täpärästi äänin 18-16.

Jumesniemen koulun historia on ainutlaatuinen. Koulu on perustettu vuonna 1847 kirkkokouluksi ja aina 1950-luvulle saakka koulun opettajat olivat pappeja. Rakennuksen toisessa päässä on kirkko, mutta muuten koulu on nykyään kunnan peruskoulu.

- Kyläkoulu on turvallinen paikka, jossa lapset saavat olla lapsia vähän pidempään kuin isoissa kouluissa. Lapsilla on eri-ikäisiä kavereita ja se edistää avarakatseisuutta ja avarasydämisyyttä, sanoo opettaja Pirkka Paloviita.

Jatkuva epävarmuus oman koulun tulevaisuudesta rassaa kyläläisiä. Vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Riikka Leino pelkää, että uusi taistelu koulun puolesta on edessä pian.

- Ensi syksynä se taitaa taas olla edessä. Sitä ei voi ennalta tietää, mihin kunnanisät taas meitä vie.

Voit tutustua kartan lähdeaineistoon Google-taulukkona (siirryt toiseen palveluun).

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Surkea Erinomainen