Sotahistorian myyteissä riittää vielä murtamista

Monelle sotahistorian sankaritarinalle käy kuten mehevälle lehtijutulle kun faktat tarkistetaan - se menee pilalle. Tietokirjailija Mika Kulju kiinnostui sotahistoriasta jo lapsuudessa ja on kirjailijanurallaan päätynyt penkomaan tarinoiden taustoja.

kulttuuri
Lapin sota, evakoita Tornion ja Haaparannan välisellä sillalla, takana Haaparanta.
SA-kuva

Tietokirjailija Mika Kulju kiinnostui sotahistoriasta jo lapsuudessa. Sotaveteraaneilta kuullut tarinat jäivät 60-luvun lopussa syntyneen torniolaispojan mieleen, ja historiaa opiskelleen entisen urheilutoimittajan piti ryhtyä ottamaan tarinoiden taustoista selvää.

- Suomen sotavuodet vaikuttavat vielä tänäkin päivänä suomalaiseen yhteiskuntaan. Melkein jokaisella on suvussaan jokin sotatarina tai sotatarinoita, Kulju perustelee.

Sotahistorian sankarimyyttejä elää vielä paljon

Kirjailijanura alkoi yrityshistoriikeista. Ensimmäinen sotiemme historiaa käsittelevä teos, vuonna 2007 julkaistuRaatteen tiesai valtakunnallista huomiota.

Hyvälle sankaritarinalle voi usein käydä kuin hyvälle lehtijutulle - se menee pilalle kun tarkistetaan faktat.

Mika Kulju

Pyrkimys kirjoittaa historian tapahtumista faktapohjaisesti ja tarvittaessa jopa murtaa sotahistorian myyttejä on jatkunut muun muassa Tornion maihinnousua ja kenraali Hjalmar Siilasvuon elämää käsitelleissä teoksissa.

- Sotahistoriassa elää paljon sankarimyyttejä, jotka perustuvat aikalaisten tai tuoreeltaan kerrottuihin tarinoihin. Näitä tarinoita on toistettu aikansa ja lainattu teoksesta toiseen, jolloin niistä on tullut totuuksia, Kulju kuvailee.

- Hyville sankaritarinoille voi usein käydä vähän kuin hyvälle lehtijutulle - se menee pilalle kun tarkistetaan faktat.

Oma innostus aiheeseen täytyy olla

Tietokirjallisuuden tekeminen vaatii Kuljun mukaan paitsi kovaa työtä, myös henkilökohtaista kiinnostusta ja innostusta aiheeseen.

- Välillä tehdään tilaustöitä, kuten yritysten historiateoksia, mutta niidenkin tekemisessä pitää oma kiinnostus kohteeseen saada heräämään, Kulju sanoo.

Parhaillaan työn alla on juhannuksen alla julkaistava yrityshistoriikki kolmen kirjoittajan yhteisprojektina. Lisäksi Kuljua työllistävät Raatteen tie -teoksen uusi, kuvitettu laitos, sekä ruotsinkieliset laitokset aiemmin julkaistuista teoksista.

- Työn alla on myös yleisteos Lapin sodasta Gummerukselle. Siitä tulee 350 - 400 sivuinen kirja, jossa on se tarina, mutta myös uutta tietoa, Kulju lupaa.