Sudet, kannabis, EU ja pakkoruotsi saivat kansalaiset laatimaan aloitteita

Suosittukin kansalaisaloite voi törmätä poliittikkojen vastustukseen. Tutkijan mukaan innostus voi hiipua, jos hankkeet eivät johda eduskunnassa mihinkään.

Kotimaa
Animalian Kati Pulli luovuttaa lakialoitteen eduskunnan puhemies Eero Heinäluomalle eduskunnassa.
Animalian Kati Pulli luovutti lakialoitteen eduskunnan puhemies Eero Heinäluomalle eduskunnassa 5. maaliskuuta.Markku Ulander / Lehtikuva

Viime vuonna käyttöön otettu kansalaisaloite on käynnistynyt vauhdikkaasti. Ensimmäinen riittävän paljon kannatusta kerännyt lakialoite, joka koskee turkistarhauksen kieltämistä, jätettiin eduskuntaan tiistaina.

Kaduilla ja internetissä kampanjoidaan muun muassa tekijänoikeuslain uudistamisesta, ruotsin kielen koulupetuksen muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannabiksen vapauttamisesta ja neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

Turkistarha-aloite tuskin etenee lakiin asti, sillä eduskunnassa vain vihreät kannattaa hanketta.

Samanlaista kohtaloa voi odottaa myös pakkoruotsin kumoamiselle, kannabiksen vapauttamiselle ja EU-kansanäänestykselle - jos nämä kansalaisaloitteet ensin saavat kokoon vaadittavat 50 000 allekirjoitusta puolen vuoden keräysaikana.

Nyt eletäänkin kansalaisaloitteen kannalta mielenkiintoisia aikoja. Jos ensimmäiset aloitteet tyssäävät eduskuntaan, into voi hiipua.

- Sehän ei pelkästään riitä, että on olemassa hienot kanavat vaikuttaa. Jos vaikutusmahdollisuus on käytännössä nolla, se vie terän hyvältä ajatukselta, sanoo politiikan tutkija Jarmo Rinne Helsingin yliopistosta.

Demokratiaan kuuluu periaatteessa se, että kansan ääntä pitäisi kuunnella.

Jarmo Rinne

- Jos kansalaisaloitteella ei ole mitään muuta vaikutusta, kuin että eduskunta puhuu niistä ja sitten murskaenemmistöllä äänestää niitä vastaan, niin näkisin että siinä käy sillä tavalla, että mitä sitä suotta yrittämään kun se on ihan turha homma, Rinne arvioi.

Pisimmällä nimien keruussa tosin on tällä hetkellä ehdotus tekijänoikeuslain muuttamiseksi. Sillä oli maaliskuun alussa noin 18 000 allekirjoitusta, joista liki kaikki oli kerätty sähköisesti. Aloite ehdottaa lakiin viilauksia, joille tuskin löytyy periaatteellista vastustusta eduskunnasta.

Käytännöissä opettelemista

Turkistarha-aloitteen kohdalla kävi ilmi, ettei kansalaisaloite välttämättä pääse edes valiokuntaan asti. Aloitteesta järjestetään lähetekeskustelu, mutta valiokunta voi sen jälkeen päättää itsenäisesti, ottaako se aloitteen käsittelyyn.

Tässä on poliittisella päätöksentekijällä opettelemista.

Petteri Piirainen

Internetissä toimivia kansanvaltahankkeita ajava Verkkodemokratiaseura ihmettelee toimintatapojen epäselvyyksiä, vaikka aloitteista onkin vasta vähän kokemuksia.

- Onhan se vähän surkuhupaisaa, että vaikka nimiä on aloitteen takana, niin se ei kunnolla etene varsinaiseen käsittelyynkään asti, sanoo toiminnanjohtaja Petteri Piirainen.

Hän kuitenkin antaisi aloitteelle vielä aikaa.

- Odotetaan ja katsotaan miten tämä etenee, Piirainen sanoo.

- Tässä on poliittisella päätöksentekijällä opettelemista, miten aloitteet käsitellään ja miten huomioidaan verrattain ison porukan mielipide päätöksenteossa.

Rinteen mukaan kansalaisaloitteen taustalla on hyvä ajatus kansalaisten aktivoimisesta yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Jarmo Rinne
Jarmo RinneYLE

- Se on askel hyvään suuntaan jos ajatellaan demokratiaa, koska demokratiaan kuuluu periaatteessa se, että kansan ääntä pitäisi kuunnella, Rinne sanoo.

Aloitteen käyttöönoton taustalla olikin kokemus siitä, että kansalaiset ovat etääntyneet poliittisesta päätöksenteosta.

- On nähty, että on olemassa tietynlainen demokratiakuilu, jota edustuksellinen demokratia ei sinällään pysty täyttämään, Rinne sanoo.

Poliittiset puolueet ovat toistaiseksi pitäneet etäisyyttä kansalaisaloitteisiin. Tosin esimerkiksi pakkoruotsia vastustavan aloitteen alullepanijoihin kuuluvat kokoomuksen ja perussuomalaisten nuorisojärjestöt.