Tiedoksi Sukarille ja Kanervalle: Maakuntahallituksen päätehtävä on kaavoittaa

Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus, Varsinais-Suomen liitto. Viime päivinä on saatu lukea, että jopa elinkeinoelämässä mukana oleville on epäselvää, mitä ne oikein ovat ja mitä ne tekevät.

Näkökulmat
Varsinais-Suomen liiton rakennus ulkoa
Yle

Lahjusrikosoikeudenkäynnin yhteydessä maakuntahallituksen entinen puheenjohtaja Ilkka Kanerva kertoi tietävänsä kaavoituksesta niukalti.

- En ole mikään kaavapolitiikan ekspertti, Kanerva totesi.

Tämä hämmästytti monia, sillä maakuntaliittojen tärkeimpiä tehtäviä on suunnitella kaavoitusta.

Myös liikemies Toivo Sukari yllätti, kun hän sanoi olevansa tietämätön maakuntahallituksesta ja kaavoituksesta. Hän on kuitenkin Masku-yhtiöiden keulahahmona ollut suunnittelemassa kauppakeskushankkeita useaan kohteeseen.

Varsinais-Suomen liiton omilta internetsivuilta voi toki lukea, mitä liitto tekee. Yle Turku päätti kuitenkin kysyä entiseltä Länsi-Suomen läänin maaherralta Rauno Saarelta, miten hän kokeneena virkamiehenä esittelisi Varsinais-Suomen liittoa - vaikkapa 12-vuotiaalle.

- Sanoisin, että siellä sedät ja tädit katsovat lintuperspektiivistä koko maakuntaa ja miettivät, millä tavalla tiet, puistot ja rakennukset sijoitetaan.

Saaren mukaan tämä maakuntakaavoitukseksi nimitetty työ on liiton tärkeimpiä tehtäviä.

Maakuntakaava on ylin kaava, joka antaa suunnan maakunnan kuntien kaavoitustyöhön. Jos siis maakuntakaavassa jokin alue on merkitty puistoksi, kunta ei voi siihen kaavoittaa kauppoja.

Valvoo etuja

Rauno Saari kertoo, että liitto myös huolehtii ja valvoo Varsinais-Suomen etuja. Maakuntaliitot on alunperin perustettu kuntien etujärjestöiksi. Niiden tehtävänä on saada aikaan myönteistä kehitystä koko maakunnassa.

Maailma on sen verran monimutkainen, että tuskin voidaan ajatella, että kaikki tietävät kaiken kaikesta.

Rauno Saari

- Liitto pyrkii vaikuttamaan positiivisesti valtion päättäjiin, niin että alue huomioidaan valtion määrärahoja jaettaessa. Sitä kautta luodaan edellytyksiä asumiselle, olemiselle, työlle ja toimeentulolle, Saari kertoo.

Viime vuosien tärkeimpiä lobbauksen aiheita ovat olleet uutisissakin usein esiintyneet valtatie 8:n remontti ja telakka-asiat. Saaren mukaan tavalliselle varsinaissuomalaiselle liitto näyttäytyy lähinnä uutisten kautta.

Etäinen asia

Saaren mukaan niin sanottu toisen asteen hallinto jää ihmisille usein etäiseksi. Saari uskoo hyvinkin, että edes elinkeinoelämässä tai teollisuudessa mukana olevat eivät tiedä, mikä on maakuntahallitus.

Rauno Saari
Rauno SaariHannu Vähämäki / Yle

- Maailma on sen verran monimutkainen, että tuskin voidaan ajatella, että kaikki tietävät kaiken kaikesta. Voi olla helpompi elää, kun tietää enemmän niistä asioista, jotka koskevat omaa lähipiiriä ja omaa elämää.

Tästä voi tosin nousta se ongelma, että jos asioista ei tiedä, niihin on vaikea vaikuttaa tai edes tietää, mitä on tapahtumassa. Esimerkiksi liitossa ylintä valtaa käyttävään valtuustoon valittavia ei pääse erikseen äänestämään. Kunnat valitsevat edustajansa omista valtuutetuistaan.

- Valituille jää enemmän vastuuta, että he osaavat oikealla tavalla edustaa niitä tahoja, jotka ovat heidät sinne valinneet.

Hallitus esittää, valtuusto päättää

Maakuntaliiton päätöksenteko toimii lähes kunnan tapaan. Korkein päättävä elin on maakuntavaltuusto. Siihen valitaan yhteensä 102 henkilöä maakunnan eri kuntien kunnanvaltuutetuista. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.

Valtuusto valitsee 19-jäsenisen maakuntahallituksen. Hallitus käsittelee omalta kohdaltaan asioita, vaikkapa Salo-Lohja-radan vaihemaakaavaa. Hallituksen jälkeen asia menee valtuustoon. Hallitus vastaa myös liiton toiminnallisesta johdosta.

Varsinais-Suomen liitossa on hallituksen ja valtuuston lisäksi yhdeksän luottamuselintä. Yksi näistä on maankäyttöjaosto. Sen tehtävänä on muun muassa valmistella maakuntakaavoja ja muuta liiton ympäristösuunnittelua sekä tehdä ehdotuksia näitä asioita koskevista toimenpiteistä.