Rakentaja rauhoittelee tiiviiden ”pullotalojen” pelkoa

”Me olemme tehneet jo toistakymmentä vuotta tällaisia taloja. Me tiedämme, että tässä ei ole mitään ongelmaa. Mutta näin ei voi sanoa vielä koko alasta”, sanoo energiatehokkaan rakentamisen eturintaman kulkija.

Kotimaa
Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela pitää pullotaloilla pelottelua liioiteltuna.
Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela pitää pullotaloilla pelottelua liioiteltuna.Yle / Antti Tuominen

Helsingin Jätkäsaaressa nostokurjet kamppailevat ilmatilasta ja kerrostalot kohoavat kylki kyljessä. Rakennusliike Reponen pystyttää tilaajan toiveesta "vain" voimassaolevien energiatehokkuusmääräysten mukaista taloa. Määräysten arvostelijoiden mielestä tämänkin talon pitäisi olla riskikohde.

- Tästä ei tule hometaloa. Ja mielestäni voidaan tehdä vielä paljon energiatehokkaampia taloja, vakuuttaa toimitusjohtaja Mika Airaksela.

Energiatehokkuus ja terveys puhuttavat

Julkisuudessa on käyty viime vuosina paljon keskustelua siitä, johtaako energiatehokas rakentaminen entistä pahempiin sisäilmaongelmiin. Rakennustavoista on toivottu enemmän kokemuksia, ennenkuin ne otetaan laajaan käyttöön. Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT on korostanut energiatehokkuuden hyviä puolia ja varoituksen sanoja on kuultu Tampereen teknillisestä yliopistosta TTY:stä.

Airakselan mielestä kahtiajaon jyrkkyys johtuu osin toimittajien tavasta kärjistää asioita.

Ongelmakohdat on nostettu esille niin, että ne koskisivat koko rakentamista. Näin ei ole.

Mika Airaksela

- TTY on tehnyt hyvää tutkimusta ja siellä on todettu, että suurin osa rakenteista on toimivia, eikä niissä ole mitään ongelmia. Mutta jostain syystä on haluttu nostaa esille vain ja ainoastaan ongelmakohdat. Ja niin, että ne koskisivat koko rakentamista. Näin ei ole – ei heidänkään tutkimuksessaan, sanoo Airaksela.

Uudistuva rakentaminen vaatii huolellisuutta

Airakselan kokemuksen mukaan energiatehokkaassa rakentamisessa ei ole mitään periaatteellista ongelmaa, mutta se vaatii tekijöiltä jonkin verran aikaisempaa enemmän huolellisuutta.

Kun energiatehokkaat talot tehdään oikein, ne ovat sisäilmaltaan vanhoja parempia.

Mika Airaksela

- Kun energiatehokkaat talot tehdään ja suunnitellaan oikein, ne ovat huomattavasti turvallisempia ja sisäilmaltaan parempia kuin perinteiset rakennukset, sanoo Airaksela.

Airaksela kertoo esimerkkinä, että yksi osa energiatehokasta rakentamista on lämpövuotojen etsiminen lämpökameralla rakentamisen aikana. Samalla havaitaan ja korjataan virheitä, jotka voisivat jäädä muuten huomaamatta.

Koulutus laahaa perässä

Vaikka Airaksela uskoo matalaenergiarakentamisen tekniikkaan, hän tunnustaa käytännön tekemisessä olevan vielä paljon kehitettävää.

Me olemme tehneet jo toistakymmentä vuotta tällaisia rakennuksia.

Mika Airaksela

- Me olemme tehneet jo toistakymmentä vuotta tällaisia rakennuksia. Me tiedämme, että tässä ei ole mitään ongelmaa. Mutta näin ei voi sanoa vielä koko alasta. Tämä vaatii hirveän oppimis- ja koulutusponnistuksen, että kaikki pääsee samalle tasolle, sanoo Airaksela.

Airakselan mielestä valtiovalta on herännyt liian myöhään muuttamaan koulutusta.

- Suunnittelijoiden riittävyys voi olla lähitulevaisuudessa ongelma. Mutta tietoa löytyy, osaamista löytyy ja meidän on täysin mahdollista tehdä passiivi- ja nollaenergiarakentamista.

Rakennuttajien keskuudessa elää vahva epäilys

Yle Uutisten helmikuisessa kyselyssä rakennuttajat arvostelivat liian nopeasti kiristyviä määräyksiä. Kolmanneksen mielestä nyt on menty jo liian pitkälle. Vain kolmannes piti nykyisiä määräyksiä hyvinä ja toteuttamiskelpoisina.

Airaksela uskoo, että vastauksissa kaikuu rahan kilinä ja epätietoisuuus.

- Tietysti taustalla vaikuttavat kustannukset. Passiivitalon rakentaminen ei maksa enempää kuin normirakentaminen, mutta nollaenergiatalon rakentaminen maksaa noin 20 prosenttia enemmän, kuin perinteisen talon rakentaminen.

- Toinen on yleisen tiedon levittäminen, siinä me olemme jäljessä. Sitten on näitä mörköjä, jotka maalailevat joka paikkaan peikkoja. Jos vähänkään epäröi, on helppo tarttua sellaiseen kommenttiin, Airaksela sanoo.

TTY: Riskit paksuissa eristeissä, ei tiiveydessä

TTY:n rakennusfysiikan professori Juha Vinha muistuttaa, että energiatehokkaan rakentamisen riskit keskittyvät nimenomaan aikaisempaa paksumpiin eristeisiin. Ilmatiivis sisävaippa yhdessä hyvän ilmanvaihdon kanssa ehkäisevät ongelmia. Vinhan mukaan suuren yleisön mieliin jääneet pullotalo-ongelmat koskevat pääasiassa huonosti suunniteltua tiivistämistä 70-luvulla, ja termi "pullotalo" johtaa energiatehokkaiden uudisrakennusten riskeistä puhuttaessa harhaan.

- Ilmatiiviit rakenteet ovat välttämättömiä, jotta matalaenergia- ja passiivitaloja pystytään ylipäätään rakentamaan kosteusteknisesti toimiviksi, sanoo Vinha.

Kokeilut leimaavat helposti

Mika Airaksela kulkee suomalaisen energiatehokkaan rakentamisen eturintamassa ja ollut kehittämässä matalaenergiarakentamisen menetelmää Meraa. Airaksela on tutkinut myös puun käyttöä kerrostalorakentamisessa. Rakennusliike Reponen on perustettu vuonna 1952 ja sen asiakkaita ovat muun muassa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ja VVO.

VVO:n kiinteistöjohtaja Eero Saastamoisen mukaan yhtiöllä on hyviä kokemuksia Rakennusliike Reposen toiminnasta. Saastamoinen sanoo arvostavansa Reposen objektiivista suhtautumista puurakentamiseen liittyviin kokeiluihin alalla, jolla yleensä leimaudutaan joko puu- tai betonimiehiksi.