"Pimeällä keskiajalla" tehtiinkin taitavia ruumiinavauksia

Nykytutkimus kertoo, että 1200-luvulla eläneestä punapartaisesta miehestä valmistettiin huolella anatominen mallinukke, ehkä lääketieteen opiskelijoiden valistamiseksi.

kulttuuri

Keskiajan eurooppalaisilla lääkäreillä oli odottamattoman paljon tietämystä ihmisen anatomiasta, kertovat tuolta ajalta säästyneet ihmisjäänteet. Tutkittu vainaja on varhaisin tunnettu eurooppalainen, jolle tiedetään tehdyn ruumiinavaus. Yksityiskokoelmaan kuuluvan ruumiin uusissa tutkimuksissa on ilmennyt, että valmistelu oli yllättävän taitavaa.

Kuka mies oli? Ehkä vanki tai mielisairaalan asukas tai kenties kerjäläinen, jonka ruumista kukaan ei tullut kyselemään.

1200-luvulla muumioidusta ruumiista ovat säästyneet hartiat ja pää, jonka laki ja aivot on kuitenkin poistettu. Verisuoniin on kaadettu punaista ainetta, jolla estettiin ruumiin mätänemistä. Tutkimuksissa aine osoittautui mehiläisvahan, kalkin ja helakanpunaisen elohopeasulfidin sekoitukseksi. Se lienee toiminut sekä säilytysaineena että verisuonia korostaneena väriaineena.

Ranskalaisen Poincaren yliopiston tutkijan Philippe Charlierin mukaan miehen ruumis on käsitelty niin oivallisesti, että tekijällä on täytynyt olla paljon kokemusta.

Charlierin mukaan on selvää, että ruumis valmisteltiin näytteeksi, joka haluttiin säästää tulevia tutkiskeluja varten, ehkä opetustarkoituksiin. Hieman sitä on päässyt aika - tai oikeastaan jyrsijät ja toukat - kaluamaan.

Sitä ei tiedetä, kuka punapartainen mies oli. Ehkä hän oli vanki tai mielisairaalan asukas tai kenties kerjäläinen, jonka ruumista kukaan ei tullut kyselemään. Nyt hän saa lopullisen sijansa lääketieteen museosta Pariisista.

Tutkimus on julkaistu Archives of Medical Sciences -lehdessä. Tuloksista kertoo LiveScience (siirryt toiseen palveluun)-verkkosivun lisäksi myös muun muassa The Daily Mail (siirryt toiseen palveluun) -lehti, jonka sivulla on vainajasta useita kuvia.

Uskontojen ristiriita leimasi keskiajan

Radiohiiliajoituksen perusteella mies eli 1200-luvulla. Tulos oli yllätys, sillä ruumis oli oletettu 200 - 300 vuotta nuoremmaksi.

1800-luvun historioitsijoiden mielestä aika Rooman valtakunnan luhistumisen jälkeen oli sivistymätöntä, "pimeää keskiaikaa". Joidenkin mielestä sitä jatkui aina 1400-luvun renessanssiin.

Katolinen kirkko jopa määräsi ruumiinavauksia selvittääkseen, löytyisikö elimistöstä pyhimyksen merkkejä.

Nykytutkijat näkevät asian toisin. Brittiläisen historioitsijan James Hannamin mukaan tieteissä tapahtui huomattavaa edistystä 1200-luvulta alkaen, vaikka se sittemmin unohtuikin vuosisadoiksi ja muotiin tuli viittaaminen muinaisiin roomalaisiin ja kreikkalaisiin.

Hannam kertoo LiveScience-verkkosivulla, että tuon muodin vuoksi esiintyi jopa suoranaista huijaamista. Esimerkiksi renessanssimatemaatikko Kopernikus sai ajatuksia Maan liikkumisesta 1300-luvulla eläneeltä ranskalaispapilta Jean Buridanilta, mutta väitti innoittajakseen roomalaisrunoilija Vergiliusta, Hannam sanoo.

Taustalla oli usein uskonto, protestanttisen kirkon repeäminen irti katolilaisesta kirkosta 1500-luvulla. Protestantit painottivat mielellään, että katolinen kirkko oli ollut tieteiden kehittymisen jarru, Hannam sanoo.

Hänen mukaansa yksi renessanssin aikana luotu myytti on ollut, ettei katolinen kirkko suvainnut ihmisten ruumiinavauksia. Itse asiassa niitä jopa määrättiin sen selvittämiseksi, löytyisikö vainajan elimistöstä erityisiä merkkejä, jotka kertoisivat hänen olleen pyhimys.