Tutkijat: Pöyryn laatimasta Xayaburin patoraportista puuttuu tieteellinen pohja

Pöyry ei suostu kommentoimaan Xayaburin padosta tekemänsä arvion väitteitä. Tutkijat ja ympäristöjärjestöt painottavat Pöyryn vastuuta Laosin hallituksen pääkonsulttina.

luonto
Kambodzalaiset kalastajat verkkojensa kanssa Mekong-joella.
Kambodzalaiset kalastajat verkkojensa kanssa Mekong-joella Phnom Penhin lähistöllä joulukuussa 2011.Mak Remissa / EPA

Mekong-joella kuohuu. Yli 4 300 km pitkä joki on monimuotoisuudeltaan maailman toiseksi rikkain ja maailman suurin sisävesikalastusalue. Nyt Laos haluaa valjastaa joen energiantuotantoon.

Suomalainen konsulttiyhtiö Pöyry arvioi Laosin pyynnöstä padon ympäristövaikutuksia ja ehdotti raportissaan vuonna 2011 yli 40 parannusta ja lisätutkimuksia muun muassa kalastosta, sedimentin liikkeistä ja padon biologisista sekä sosio-ekonomisista vaikutuksista.

Madison-Wisconsinin yliopiston maantieteen professori Ian Baird on yksi monista tutkijoista, joiden mielestä Pöyryn ehdottamat lisätutkimukset olisi pitänyt tehdä hyvissä ajoin ennen padon rakennustöiden aloittamista. Baird huomauttaa, että Xayaburin padon käsittävällä alueella ei ole tehty lainkaan tieteellistä tutkimusta kaloista tai kalataloudesta.

- On Pöyryltä täysin vastuutonta väittää, että tutkimukset voitaisiin tehdä padon rakennustöiden aikana, koska tietoa väitteen pohjaksi ei ole! Baird huudahtaa.

WWF:n Living Mekong -ohjelman koordinaattori Marc Goichot hämmästelee Pöyryn tiedon panttaamista. Goichot huomauttaa, että mikäli Pöyryn tekemä raportti perustuu perustavanlaatuisiin tutkimustuloksiin, miksi sitä ei aseteta kansainvälisten tutkijoiden arvioitavaksi.

Baird huomauttaa, että vaikka tutkimus aloitettaisiin heti, tulosten valmistuessa padon rakennus on vaiheessa, josta ei enää ole paluuta.

"Mekongille suunnitellut kalaportaat eivät voi toimia sen 150 kalalajille"

Baird on tutkinut Mekong-jokea Laosissa, Kambodžassa ja Thaimaassa vuodesta 1991, jolloin Laosin rajat avautuivat. Hän on keskittynyt tutkimuksissaan erityisesti kalojen vaelluskäyttäytymiseen ja lisääntymiseen, vedenlaatuun ja kalatalouteen. Hän huomauttaa, että Mekong-joelle suunnitellut kalaportaat eivät ole toimineet onnistuneesti missään päin maailmaa.

- Mekong-joella on toistasataa kalalajia - niillä on erilaiset elintavat ja ne vaeltavat eri aikaan vuodesta. Kalojen tarvitsema vesimäärä vaihtelee vuodenajan mukaan. On naurettavaa, että yhdet kalaportaat voisivat toimia kaikkien kalalajien kohdalla, Baird sanoo.

Pöyryn laatima raportti perustuu oletukseen, että Mekong-joen kalat vaeltavat jokea ylöspäin. Raportissa ei kuitenkaan perustella, mihin oletus perustuu.

- Pöyry väittää, että 85 prosenttia kaloista kykenisi vaeltamaan kalaportaita pitkin jokea ylöspäin ja pääsemään padon ohi. Miten he voivat väittää tällaista tekemättä asiasta tieteellistä tutkimusta? Baird kysyy.

Bairdin mukaan Mekongin kalat vaeltavat sekä ylä- että alajuoksulle, vuodenajasta riippuen. Hänen mielestään patoprojektissa ei ole otettu huomioon sitä, että kalat uivat takaisin kohti alajuoksua, jonne ne joutuvat uimaan patoturbiinien läpi.

- Kyseessä eivät ole lohikalat, jotka vaeltavat vain yläjuoksulle. Kalojen täytyy päästä takaisin alajuoksulle, ja turbiinien läpi uiminen on suurille kaloille valtava riski, iso osa niistä kuolee, Baird kertoo.

Kartta.
Yle Uutisgrafiikka

Kalasaaliin romahdus uhkaa jopa 60 miljoonaa ihmistä

Xayaburin pato vaikuttaisi joen sedimentin liikkeisiin. Vietnamin hallitus on erityisen huolissaan siitä, mitä muun muassa maa-ainesta ja ravinteita sisältävän sedimentin liikkeen muutoksilla on Mekongin suistoalueelle. Joen pohja ja penkat uhkaavat laskea, ja sedimentti keräytyy suunniteltuun patoaltaaseen ja kovettuu sen pohjaan.

Joen vedenpinnan korkeus voi myös muuttua merkittävästi, ja tämä vaikuttaa joenpenkkojen viljelykulttuuriin.

Ongelmat eivät rajoitu ympäristöongelmiin. Yksi suurimmista huolista on jopa 60 miljoonan ihmisen ruokaturva. Tutkijat arvioivat, että kaikkien Mekongille suunniteltujen patojen toteutuessa kalasaalis alueella voi romahtaa 2,1 miljoonasta tonnista yli puolella.

Kalat ovat tärkein proteiinin lähde Mekongin varrella asuville ihmisille. Professori Baird toteaa, että eläinproteiinin puute voi aiheuttaa aliravitsemusta, ja se vaikuttaa ihmisten henkiseen ja psyykkiseen kehitykseen.

- Kalasaaliin romahdus olisi suuri takaisku Mekongin alueen yleiselle kehitykselle, Baird arvioi.

Yksi suurpato voi johtaa kymmeneen uuteen patoon

Patoprojektin puolustajat vetoavat Laosin sähkön tarpeeseen ja maaseudun kehittämiseen, mutta padon tuottamasta sähköstä 95 % myytäisiin Thaimaahan. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkija Mira Käkönen huomauttaa, että Laosin maaseudun energiantarve voitaisiin tyydyttää Xayaburin patoa kestävämmillä ja pienemmillä ratkaisuilla.

Sekä tutkijat että ympäristöjärjestöt pelkäävät Xayaburin aiheuttavan lumipalloilmiön. Jos yhden pääuoman suurpadon rakentaminen sallitaan, on riski, että yli 10 uutta jo suunnitteluvaiheessa olevaa patoa pulpahtaa Mekongiin.

Käkösen mukaan patoprojekteja arvioidessa pitäisi ennakoida tulevien hankkeiden vaikutuksia.

- Patoprojektien vaikutusten mittaluokka kasvaa, jos niitä ei arvioitaisi vain projekti projektilta, Käkönen sanoo.

Pöyryn raportti ja yhtiön asiantuntijuus on ollut Laosin keskeisin oikeutus patoprojektin läpiviemisessä. Käkönen huomauttaa, että Laos sai Pöyryn raporttiin vedoten projektin rahoittajat etenemään tilanteessa, jossa Jokikomission maiden välillä on ollut selkeä ristiriita.

Pyysimme Pöyryltä haastattelua heidän tekemästään raportista ja sen väitteistä, mutta Pöyryllä kieltäydyttiin haastattelusta.

Pöyryn eturistiriita arveluttaa tutkijoita

Laosin toimeksiantona tekemän raporttinsa jälkeen Pöyry sai padon rakennusta valvovan insinöörin roolin ja solmi kahdeksan vuoden sopimuksen Laosin kanssa. Ympäristöjärjestöt ja tutkijat eivät usko, että tämä on sattumaa.

- Vaikuttaisi siltä, että Pöyryllä on ollut tieto tulevasta roolistaan jo selvitystyönsä tekovaiheessa, Käkönen sanoo.

Myös Ian Baird toteaa, että konsulttiyhtiöiden tavoite on usein saada toimeksianto arvioidensa perusteella, ja tämän vuoksi projektien kritiikki on vähäistä.

Suomi on Mekongin jokikomission suurin tukija ja mukana rahoittamassa lokakuussa vuonna 2010 julkaistua, itsenäisten tutkijoiden tekemää strategista ympäristöarviota. Ympäristöarviossa todettiin, että kaikkia Mekongin pääuoman patoprojekteja tulisi lykätä 10 vuoden ajan, jotta lisätutkimusta patojen ympäristövaikutuksista voitaisiin tehdä.

Pöyry ohitti raportissaan täysin Jokikomission oman raportin. Suomen ulkoministeriön Aasian ja Oseanian yksikön päällikkö Johan Schalinin mukaan ympäristöriski on mahdollinen.

- On huolestuttavaa, että tällainen riski on otettu. Olisi ollut varovaisempaa tehdä enemmän selvityksiä ennen rakennustöihin ryhtymistä, Schalin sanoo.

Vastuuta vieritetään puolelta toiselle

Pöyryn valvoma patoprojekti repii Jokikomissiota. Laos haluaa pitää projektin etenemisen salassa muun muassa ympäristöjärjestöiltä. WWF on Jokikomission kehityskumppani, mutta sitä ei kutsuttu viimeiselle kenttämatkalle, eikä alkuvuodesta pidettyyn komission tapaamiseen.

- Jokikomission kantaa vesivoimapatojen lykkäämisestä pitäisi kunnioittaa, jotta ympäristövaikutukset tutkittaisiin kattavasti, WWF:n ohjelmapäällikkö Sami Tornikoski painottaa.

Xayaburin padon ympäristövaikutukset uhkaavat kaikista köyhimpiä. Thaimaalaiset kyläläiset vetosivat Euroopan ja Aasian maiden johtajiin marraskuussa järjestetyssä yhdeksännessä ASEM-kokouksessa.

Kyläläiset luovuttivat vetoomuksen, jossa he kertoivat kärsivänsä Xayaburin tulevat vaikutukset. Kyläläisten mukaan kukaan ei ole kysynyt, mitä Mekong heille merkitsee. Kalastajat ja viljelijät vaativat vastausta kysymykseen, kenen on vastuu.

Kaksi thaimaalaista kalastajaa esittelee Mekong-joesta pyydystämäänsä jättiläiskissakalaa.
Kaksi thaimaalaista kalastajaa esitteli Mekong-joesta pyydystämäänsä jättiläiskissakalaa Chiang Khongin kaupungin lähistöllä toukokuussa 2005. Xayaburi ja muut suunnitellut padot uhkaavat ajaa jättiläiskissakalan sukupuuttoon.EPA / Suthep Kritsanavarin / WWF

Pöyry on ilmoittanut, että vastuu patopäätöksestä on Laosin hallituksen. Laos puolestaan vetoaa Pöyryn asiantuntijuuteen päätöksentekonsa perustana. Mikäli myöhemmin keväällä selviää, että Pöyry olisi rikkonut OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita, seuraukset ovat lähinnä suosituksia. Myös jokikomission kädet ovat toistaiseksi sidotut.

Johan Schalin kuitenkin huomauttaa, että OECD on määritellyt kanssavastuun, jonka mukaan yritys voi joutua vastuuseen toisen tekemistä päätöksistä esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksissä. Vastuu voi siis kaatua osittain myös Pöyryn niskaan.

Electrowattin arvioima Yali Fallsin pato romahdutti Se San -joen kalasaaliin

Patoprojekteista nousevat huolet kumpuavat aikaisemmista tapauksista. Vuodesta 1999 Pöyry-yhtiöihin kuuluva sveitsiläinen Electrowatt teki Yali Falls -padon ympäristövaikutusten arvion Vietnamin hallitukselle 90-luvun alussa.

Padon rakennustyöt alkoivat vuonna 1993. Australian Mekongin tutkimuskeskuksen tekemässä kansainvälisessä tiedejulkaisussa vesivarojen kehityksestä todetaan, että Yali Fallsin padon vaikutukset alkoivat muokata Se San -jokea pian padon rakentamisen jälkeen.

Vuoteen 2000 mennessä pato oli aiheuttanut merkittäviä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövahinkoja Vietnamissa ja Kambodžassa eläville alkuperäiskansoille 90 kylässä.

Tutkimuksen mukaan jokivarsilla elävät yhteisöt ovat havainneet virtaaman ja vedenpinnan korkeuden epätavallisia muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet hallitsemattomia tulvia ja kuivuutta. Vedenlaatu on heikentynyt, kalasaaliit romahtaneet ja osa kalalajeista kadonnut. Kalastajayhteisöjen tulotaso on laskenut ja velkaantuminen lisääntynyt.

Kattavien tutkimusten puuttumisen vuoksi vastaavat ongelmat uhkaavat nyt Mekong-joen suiston maita.