Isovanhempien vastuu lapsenlapsista puhutti: "Siinäpähän miettivät sitten vanhainkodissa"

Isovanhempien roolista lapsiperheen arjessa keskusteltiin tunnepitoisesti Ylen verkkosivuilla. Osan mielestä mummolla ja vaarilla ei ole mitään velvollisuutta - toisten mielestä taas sukupolvien kesken pitäisi olla tiivistä yhteispeliä.

Kotimaa
Lukuhetki isovanhemman sylissä
Sini Salmirinne / Yle

Parhaimmillaan isovanhemmat voivat olla suuri apu lapsiperheen arjessa, josta on iloa kaikille.

- Saan osallistua lapsenlapsen hoitoon yhtenä päivänä viikossa. Nautin suunnattomasti ja lapsi viihtyy luonamme. Win-win -tilanne mitä suurimmassa määrin, iloitsee nimimerkki Mummu osa-aikaeläkkeellä.

- Isovanhemmat eivät ole vastuussa lastenlasten kasvatuksesta ja hoidosta, mutta heillä on ilo, kunnia ja velvollisuus olla apuna kaikessa, kirjoittaa Vaari vaan.

Nimimerkki Rentukalla on kauniita muistoja mummolasta.

- Minä sain olla lapsena mummolassa. Siitä jäi ihania muistoja, joita vieläkin muistan lämmöllä.

Win-win -tilanne mitä suurimmassa määrin.

Mummu osa-aikaeläkkeellä

- Olisi se ehkä ollut hienoa, että isovanhemmat olisivat olleet enemmän kuvioissa, kun itse olin lapsi. Nykyään en edes tunne isovanhempiani, niin harvoin olen heitä tavannut, suree nimimerkki Isovanhemmat.

Jälkikasvun välittämisen lunastamista ilmaistyöllä?

Verkkokeskustelussa nousi esiin myös napakka kanta siitä, että isovanhempia ei voi velvoittaa lastenhoitoon.

- Miksi isovanhempien pitäisi osallistua lasten hoitamiseen? Pitääkö heidän lunastaa jälkikasvunsa välittäminen tekemällä (ilmaista) työtä? Hehän ovat jo omat lapsensa hoitaneet, joten kyllä sen pitäisi riittää, että ylipäätään ollaan yhteydessä ja käydään kylässä, kirjoittaa Vastuu lapsistasi on sinun.

- Tee sen verran jälkikasvua kuin pystyt itse hoitamaan. Isovanhemmat ovat osuutensa tehneet, säestää Tinti.

Nimimerkki Isukilla on karuja kokemuksia.

- Meillä on neljä lasta. Kummankaan isovanhempia ei ole koskaan kiinnostanut lapsenlapsien hoito. Päivääkään eivät ole suostuneet hoitamaan. Siinäpähän miettivät sitten vanhainkodissa, kun ketään ei heidän asiansa kiinnosta.