1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Venäläinen kaipaa synnyinmaan suolakurkkuja ja teetä

Suomalainen kaipaa ulkomailla matkatessaan ruisleipää, salmiakkia ja kahvia. Lähes 14 vuotta Suomessa asunut Inna Pyykkönen on oppinut suomalaiskahville, mutta ei ole löytänyt synnyinmaansa Venäjän teen voittanutta.

Kuva: Sini Salmirinne / Yle

- Perussuoritus oli. Sanotaan, että yleensä ensimmäinen blini epäonnistuu, mutta kyllä se voi onnistuakin, tuumaa Inna Pyykkönen.

Kajaanilaisen Inna Pyykkösen keittiöstä puskee vastaan lämpö ja hyvä tuoksu. Pöydällä lautasen päällä tasapainoilee Pisan tornin kaltainen vino pino tuoreita blinejä.

- Aito alkuperäinen blinitaikina laitetaan jo edellisenä päivänä kuplimaan. Laitoin taikinaan hiivaa, maitoa sekä vehnä- ja tattarijauhoa. Yhdistämällä jauhoja mausta tulee pehmeämpi kuin pelkistä tattarijauhosta tehdyistä blineistä. Taikina on siis tekeytynyt yön yli, ja aamulla lisäsin siihen lämmintä maitoa, loput jauhot, suolaa ja kananmunat ja sitten paistamaan. 

Suomessakin trendikkääksi sesonkiruoaksi nousseet blinit ovat Innan käsittelyssä valmistuneet pieniksi ja paksuiksi.

- Mutta Venäjällä tehdään sekä pieniä ja paksuja että suurempia ja ohuempia blinejä. Nämä pienet mutta paksut, suolaisella täytteellä tarjottavat blinit ovat tosi ruokaisia, nälkä on nopeasti pois.

Smetana siellä, smetana täällä

Inna Pyykkönen muutti Suomeen 1990-luvun lopulla ja Suomi-elämää tulee täten täyteen jo 14 vuotta. Suomalainen kulttuuri, kieli ja ruoka ovat tulleet osaksi omaa arkea, mutta venäläinenkään ruoka ei ole päästänyt otteestaan. Myös blinien kylkiäisinä Inna tarjoaisi mielellään Venäjältä hankittuja tuotteita.

Tullissa ne katsovat ihmetellen meidän peräkonttia, että taas on käyty shoppailemassa Kostamuksessa.

Inna Pyykkönen

- Minulla on tässä nyt tarjolla yhtenä lisukkeena perinteinen smetana. Nyt kun ei ole tullut Venäjällä käytyä, niin tarjolla on suomalaista smetanaa. Se on paljon rasvaisempaa. Suomen smetanassa on rasvaa lähemmäs 40 prosenttia, kun venäläisessä smetanassa rasvaa on vain 15−20 prosenttia.

Inna tarjoilee blinien lisukkeena myös mätiä, jossa hiukan huijataan.

- Tämä on merilevästä tehtyä ”tekomätiä”, joka sopii kasvissyöjillekin. Oikeaa sammenmätiä ei välttämättä Kostamuksestakaan hetkessä löydä.

Kajaanissa asuva Inna Pyykkönen käy säännöllisesti ostosmatkalla Venäjällä. Kainuusta on kuljettu vuosikymmeniä läheisessä Kostamuksen kaupungissa lähinnä tankkaamassa edullista itäbensiiniä, mutta Inna Pyykkönen hamstraa ruokaa.

- Tullissa ne katsovat ihmetellen meidän peräkonttia, että taas on käyty shoppailemassa Kostamuksessa, Inna muistelee nauraen tullimiesten reaktioita.

Kuva: Sini Salmirinne / Yle

Ikävä idän suolakurkkuja ja teetä

Ruoka on edullisempaa Venäjällä kuin Suomessa, mutta Inna Pyykköselle tärkeintä on tietysti saada tutut maut mukaan Suomeen kotikeittiöön.

- Nyt ei esimerkiksi ole jääkaapissa suolakurkkua eikä hapankaaliakaan. Suomalainen suolakurkku ei maistu yhtä hyvälle kuin venäläinen. Venäjällä suolakurkut tehdään hapatusmenetelmällä ilman etikkaa ja sokeria, niin niistä tulee oikeanmakuisia! Venäjällä myydään myös tosi hyviä suolasieniä, kehuu Pyykkönen.

Suomalainen kaipaa ulkomailla matkatessaan ruisleipää, salmiakkia ja osa myös suomalaista kahvia. Inna Pyykkönen kaipaa erityisesti teetä.

- Tykkään teestä, ja siitä en luovu, vaikka olen oppinut juomaan kahviakin. Ostan teeni Venäjältä.

Venäläisen haudutetun teen juju on siinä, että tee itsessään on aika vahvaa, mutta sitä laimennetaan samovaarista valutettavalla kuumalla vedellä.

Innan kaunis samovaari on tullut tutuksi myös kainuulaisille ystäville.

- Tämä on ollut kainalossa mukana, kun olemme menneet hiihtäen ja moottorikelkoilla talviretkille. Grillihiililiä vaan samovaarin sydämeen lämpiämään ja näin tämä toimii oikein näpppärästi myös retkillä, Inna nauraa.

Iloa silmälle ja suulle

Venäläinen estetiikka on suomalaiseen verrattuna huomattavan runsasta. Näin myös kattauksissa.

- Varsinkin juhlapöydän pitää olla korea, koristeet ja kaikki otetaan huomioon. Makuasia on, miten jokainen sen tekee, mutta kyllä pöytä pitää kauniiksi saada. Jos verrataan esimerkiksi venäläisiä astioita, ne ovat huomattavasti koristeellisempia kuin perinteiset suomalaiset astiat, jotka ovat valkoisia ja yleensä pelkistettyjä, Inna Pyykkönen vertailee.

Pyykkönen harmittelee, että Suomessa on edelleen yllättävän vähän venäläistä ruokaa tarjoavia ravintoloita. Hän uskoo, että venäläisen keittiön maut sopisivat hyvin suomalaiseen suuhun.

Venäläisiä astiat ovat huomattavasti koristeellisempia kuin perinteiset suomalaiset astiat, jotka ovat yleensä valkoisia ja pelkistettyjä.

Inna Pyykkönen

- Varsinkin borssikeitto on tuttu venäläinen ruoka, mutta muistakin keitoista suomalaiset ovat varmaan ainakin kuulleet, jos eivät maistaneet. Seljanka-keittoja on erilaisia: kala-, liha- ja sieniseljankaa ja jokainen on herkullinen vaihtoehto. Sitten on kaalikeitto. Blinit toki, teet ja stroganoff. Kun venäläisiä ravintoloita ei ole, ihmiset eivät tiedä niin hyvin näitä venäläisiä ruokia. Niistä on joskus kuultu, mutta ei ole koskaan maistettu.

- Ainakin mitä omassa porukassa on laitettu ruokaa pelmeneistä alkaen ja keittoja sun muuta, niin aina on ruoka maistunut, Inna Pyykkönen kertoo.