1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Paras-hanke toi uusia palveluratkaisuja ja lisäsi yhteistyötä

Ongelmia yhteistyössä syntyi etenkin epäonnistuneen viestinnän vuoksi. Tähän voi johtaa isojen kuntien mestarointi tai työkulttuurin äkillinen muuttuminen.

Kuva: Raine Martikainen / Yle

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti Paras-hankkeen aikana. Itä-Suomen yliopiston kuntatutkimuksen mukaan 40:stä tutkitusta kunnasta yli puolessa tehtiin vajaan viiden vuoden tarkastelujakson aikana sote-yhteistyötä jonkin toisen kunnan kanssa.

Tutkimuksen johtaja Vuokko Niirasen mukaan onnistuessaan yhteistoimintahankkeet lisäävät kuntien välistä luottamusta ja johtavat usein myös syvempään yhteistyöhön. Ongelmana on kuitenkin tiedon jakaminen monella eri tasolla.

Moniammatilliset rakenteet kaatuvat jopa siihen, etteivät eri alojen ammattilaiset suostu ottamaan käskyjä vastaan toisen alan johtajalta.

Vuokko Niiranen

Yhteistyö voi kompastua myös johtamisongelmiin

Tutkimuksen mukaan kokemukset yhteistyöalueista ovat olleet enimmäkseen positiivisia; rakenteita on kehitetty tarkoituksenmukaisemmiksi, palveluja on kohdennettu tehokkaammin ja kuntien keskusteluyhteys on tiivistynyt. 

Varsin usein kehityksen tiellä on kuitenkin inhimillisiä esteitä; keskusteluyhteys kuntien välillä voi katketa, jos esimerkiksi suuren kunnan koetaan mestaroivan yhteistyössä omia käytäntöjään jyräämällä.

Tutkimus osoittikin, että sosiaali- ja terveyspoliittinen päätöksenteko oli selkeämpää pienemmissä kunnissa, joskin kustannukset ovat niissä usein korkeammat kuin suuremmissa kuntayksikössä. Mitään ihannekokoa kunnalle tutkimus ei kuitenkaan pystynyt määrittämään.

Monet kunnat ovat kokeilleet myös erilaisia asukaslähtöisiä palvelurakenteita, eli että esimerkiksi vanhusten tai lapsiperheiden palvelut tarjottaisiin keskitetysti samalta tiskiltä.

- Toisinaan tällaiset moniammatilliset rakenteet kaatuvat jopa siihen, etteivät eri alojen ammattilaiset suostu ottamaan käskyjä vastaan toisen alan johtajalta, Niiranen kärjistää.

Keikkalääkärilläkin voi olla tärkeää tietoa

Niirasen mukaan tiedon jakaminen eri suuntiin on kuntien kannalta kriittisin kysymys.

- Yhtä lailla kyse on siitä, että tieto ei kulje jokaiselle mukana olevalle yhteistyötaholle. Mutta tästä voi tietenkin johtua, että myös palvelujen käytttäjät eli kuntalaiset jäävät vaille tietoa heitä itseään koskevista asioista. 

Kun eletään kädestä suuhun, ostopalveluilla hoidetaan vain akuuteimmat tilanteet.

Vuokko Niiranen

Tiedonkulun ongelmat näkyvät myös muun muassa kuntien ostopalveluissa. Jos esimerkiksi keikkalääkäri ei osallistu kunnan suunnittelukokouksiin, moni tärkeä seikka vaikkapa terveydenhuollon ongelmakohdista voi jäädä tulematta ilmi.

Niiranen korostaa, ettei syy ole keikkalääkäreiden, vaan niiden, jotka päättävät, mitä kaikkea keikkalääkäreiltä ostetaan.

- Ymmärrän kyllä, että monissa kunnissa tilanne esimerkiksi lääkärien saatavuuden suhteen on todella kriittinen, ja kun eletään kädestä suuhun, ostopalveluilla hoidetaan vain akuuteimmat tilanteet.

Kuntien viestintä kaipaa remonttia

Ratkaisuksi Niiranen näkee, että kaikki kunnat investoisivat kunnolliseen, ulkoiseen ja sisäiseen viestintäsuunnitelmaan, jossa varmistettaisiin, että tieto asianosaisille saadaan kulkemaan asiallisesti ja ajallaan.

Niirasen mukaan Paras-kokeilu ennakoi monin tavoin nykyistä kuntarakenneuudistusta, ja nyt saaduista kokemuksista kannattaa ottaa opiksi.

Itä-Suomen yliopiston tutkimus on osa valtakunnallista ARTTU-tutkimusohjelmaa, jossa on arvioitu Paras-hanketta.