Yksinkertaisten oikeusjuttujen kaksinkertaisesta käsittelystä halutaan eroon

Hallitusohjelman mukaisesti myös oikeuslaitokselta odotetaan säästöjä. Valtioneuvoston kehyspäätöksessä edellytetään vuositasolla 8 miljoonan euron säästöjä vuodesta 2015 alkaen.

Kotimaa
Lakikirjoja hyllyssä.
Yle

Jo aiemmin hallinnonalan menoille on asetettu 14 miljoonan euron vuosittainen säästötavoite. Korkea-arvoisista tuomareista, oikeusviranomaisista ja asiantuntijoista koottu neuvottelukunta julkaisee ensi viikolla näkemyksensä siitä, miten rahaa voidaan säästää ilman, että kansalaisten oikeusturva kärsii.

Yle Uutiset selvitti asiaa saamistaan asiakirjoista sekä työryhmän työtä tuntevilta lähteiltä. Ylen saamien tietojen mukaan työryhmän keskeinen ehdotus on, että jos rahaa aiotaan säästää, pitää juttujen kaksinkertaista käsittelyä pystyä vähentämään. Käytännössä käräjäoikeuksissa pitäisi saada kerralla valmista.

Suomessa on ollut käytössä kaksi vuotta nk. jatkokäsittelylupajärjestelmä. Jos käsiteltävän jutun rahallinen intressi on yli kymmenen tuhatta euroa tai rikostapauksessa rangaistus yli 4 kuukautta, juttu otetaan hovioikeuden uuteen perusteelliseen käsittelyyn. Jos asia on tätä pienempi, pitää jutulle saada nk. jatkokäsittelylupa. Lisäksi tietyille asiaryhmille jatkokäsittelylupaa ei tarvita.

Työryhmä aikoo Ylen tietojen mukaan suosittaa, että jatkokäsittelylupa vaadittaisiin nykyistä useammissa oikeusjutuissa, mikä voisi vähentää verrattain pienten oikeusjuttujen tuplakäsittelyitä.

Asiantuntijat korostavat, että kyse ei ole muutoksenhaun rajoittamisesta, sillä mistä tahansa jutusta voi edelleen valittaa hovioikeuteen. Tavoitteena on päästä eroon oikeusjärjestelmää kuormittavasta yksinkertaisten juttujen kaksinkertaisesta käsittelystä.

Työryhmä mainitsee tavoitteeseen pääsemiseksi myös muita keinoja.

Nykyään näytön vastaanottaminen kahteen kertaan tuottaa kosolti vaivaa ja kustannuksia. Esimerkiksi Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia järjestelystä, jossa kuulemiset videoidaan käräjäoikeudessa ja tallenteita katsotaan tarvittaessa hoviokeudessa.

Yle Uutisten saamien tietojen mukaan ryhmä ehdottaa myös, että jo nyt tietyissä käräjäoikeuksissa kokeiltu asiantuntija-avusteinen huoltoriitamenettely otettaisiin käyttöön koko Suomessa. Tässä mallissa oikeusoppineiden apuna on psykologi tai kokenut sosiaalityöntekijä, jonka avulla huoltajuusriidat yritetään saada sovittua kerralla käräjäoikeudessa ilman riidan jatkumista hovissa.

Tuomioistuinten karsimisesta vaihtelevia näkemyksiä

Säästöjä on vaikea saada aikaan ilman henkilötyövuosien ja istuntopaikkojen karsimista. Ylen saamien tietojen mukaan työryhmän ehdotuksessa kaavaillaan käräjäoikeuksien määrän vähentämistä noin puoleen nykyisestä. Karsiminen tehtäisiin kuitenkin siten, että jäljelle jäävissä käräjäoikeuksissa varmistettaisiin mahdollisuus istuntoihin, joissa on läsnä kolme tuomaria. Näin uskotaan saatavan entistä laadukkaampia päätöksiä, joista ei enää tarvitsisi valittaa hoviin.

Työryhmä ei ole ollut yksimielinen tuomioistuinjärjestelmän karsimisesta. Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo on ajanut suoraviivaista oikeusistuinrakennetta. Tässä rakenteessa Suomessa olisi vain yksi korkein oikeus, ja sen alla nykyiset hovi- ja hallinto-oikeudet yhdistävä hovioikeus.

Lisäksi käräjäoikeuksien määrää olisi karsittu ja nykyisiä erityistuomioistuimia kuten markkinaoikeutta ei olisi nykymuodossaan.

Työryhmä ei kuitenkaan lämmennyt sulauttamisehdotuksille. Se kuitenkin esittänee, että myöhemmin käynnistettäisiin uusi selvitys korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden yhdistämisestä. Oikeusjärjestelmän uudistamisen näkemyseroista kertoo se, että neuvottelukunnan jäsenet ovat jättäneet raporttiin eriäviä mielipiteitä.