Puolet maahanmuuttajista ei pääse lukioon tai ammattikouluun

Opettajat ja opinto-ohjaajat ohjaavat maahanmuuttajia useimmiten lähihoitajakoulutukseen, vaikka opetushallituksen tilastojen mukaan maahanmuuttajien on media-alan jälkeen toiseksi vaikein päästä hoiva-alan kouluun.

Kotimaa
Abdarashid Mohamed seisoo liitutaulun edessä Jakomäen yläasteella.
Abdarashid Mohamed aikoo jatkaa peruskoulun jälkeen Helsingin medialukiossa.Yle

Jakomäen peruskoulun ysiluokkalaisella Adbarashid Mohamedilla on syksyllä suuntana Helsingin medialukio. Sisäänpääsynkin pitäisi olla selvä juttu. Hänen keskiarvonsa on selvästi yli aiempien vuosien sisäänpääsyrajan.

- Medialukio kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta ja monet kaverit ovat kertoneet siitä hyvää, kuvailee 15-vuotias Abdarashid Mohamed.

Ei se loukkaa, jos kutsutaan maahanmuuttajaksi. Tai riippuu, millä tavalla sen sanoo.

Suomessa syntynyt Abdarashid Mohamed

Hänen vanhempansa ovat kotoisin Somaliasta, mutta Abdarashid itse on asunut koko ikänsä Suomessa. Hän on siis niin kutsuttu toisen polven maahanmuuttaja.

- Kyllä mä koen itseni maahanmuuttajaksi ennemmin kuin suomalaiseksi. Ei se loukkaa, jos kutsutaan maahanmuuttajaksi. Tai riippuu, millä tavalla sen sanoo, Mohamed kuvailee.

Myös Artur Fjodorov käy Jakomäen koulun 9A-luokkaa. Hän aikoo samaan lukioon.

- Sitten ehkä menen ammattikorkeakouluun. Luulen, että yliopisto voi olla vähän liian vaikea mulle, Virossa syntynyt Fjodorov pohtii.

Joka kolmas maahanmuuttaja ei opiskele lainkaan peruskoulun jälkeen

Molemmilla pojilla asiat ovat monia muita maahanmuuttajia paremmin, sillä ulkomaalaistaustaisista lähes puolet jää ilman toisen asteen opiskelupaikkaa heti peruskoulun jälkeen. Osa heistä jatkaa opintoja välivuoden tai jatko-opintoihin valmentavan koulutuksen jälkeen.

Pieni osa heistä on varmaan töissä, mutta loput ovat heitteillä, eikä kukaan oikein tiedä, mitä he tekevät.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä

Kaiken kaikkiaan oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen opin tien kuitenkin hylkää joka kolmas maahanmuuttaja, kertoo Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto.

- Pieni osa heistä on varmaan töissä, mutta loput ovat heitteillä, eikä kukaan oikein tiedä, mitä he tekevät, pohtii Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.

Syitä maahanmuuttajien vähäiseen jatkokoulutukseen on useita kielitaidosta kulttuurieroihin.

Ristiriitaista on, että tutkija Tuuli Kurjen haastattelututkimuksen mukaan opettajat ja opinto-ohjaajat suosittelevat maahanmuuttajille usein hoiva-alaa tai lähihoitajakoulutusta, vaikka opetushallituksen selvityksen mukaan maahanmuuttajien on media-alan jälkeen toiseksi vaikein päästä hoiva-alan kouluun.

- Vaikka hoiva-ala on naisvaltainen, niin maahanmuuttajille sitä suositellaan sukupuolesta, iästä ja aiemmasta koulutuksesta riippumatta, kuvailee tutkija Tuuli Kurki.

- Tuntuu, että jotenkin etenkin se somalityttöys on jotain, mistä opettajat tekevät johtopäätöksiä, että kun on suuresta perheestä, soveltuu hoiva-alalle, hän jatkaa.

Ysiluokkalaiset uskovat saavansa tasapuolisen kohtelun

Etenkin somalityttöys on jotain, mistä opettajat tekevät johtopäätöksiä, että kun on suuresta perheestä, soveltuu hoiva-alalle.

tutkija Tuuli Kurki

Artur Fjodoroville ja Abdarashid Mohamedille maailma on avoinna. Toiveammattia pojilla ei vielä ole, mutta toivetyön ominaisuudet ovat selvillä.

- En mitenkään kauheen raskasta, ei liian pitkiä työvuoroja, palkka on hyvä. Haluan olla tyytyväinen siihen työhön ja en halua olla liikaa missään ulkona kylmässä, kuvailee 15-vuotias Artur Fjodorov.

Ysiluokkalaisilla riittää uskoa siihen, että maailma on reilu paikka. Pojat eivät usko, että se, että he ovat maahanmuuttajia vaikuttaa kouluun pääsyyn tai töiden saantiin.

- Voi olla, mutta en mä usko. Koska kyllä uskon, että täällä kaikki on ihan tasapuolisia, Abdarashid Mohamed pohtii.