Hätäpuheluiden siirtyminen aiheuttaa yhä ongelmia Kymenlaaksossa

Osa Kaakkois-Suomen hyvin tuntevista Kouvolan hätäkeskustyöntekijöistä on siirtynyt pian aloittavaan valtion yleisneuvontapalveluun. Kuopion hätäkeskuksen apulaispäällikön Sauli Jalosen mielestä hätäkeskusuudistuksen vuoksi hätäkeskusten kontolle vieritetään asioita syyttä.

Kotimaa
Työntekijä hätäkeskuksessa.
Yle

Hätäpuheluiden siirtyminen Kouvolasta Kuopioon aiheuttaa yhä ongelmia Kymenlaaksossa.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastusjohtajan Vesa Parkon mukaan viimeksi viime viikolla avun saanti viivästyi, koska kohde oli paikannettu hätäkeskuksessa väärään paikkaan. Parkon mukaan virheitä voitaisiin välttää käyttämällä varsinkin liikenneonnettomuuksissa soittajan matkapuhelimeen perustuvaa paikannusta.

- Paikallistuntemus auttoi ennen. Nyt se on kadonnut, Parkko toteaa.

Kuopion hätäkeskuksen apulaispäällikön Sauli Jalosen mukaan matkapuhelimeen perustuvaa paikannusta pyritään lisäämään, sillä aikaisemmin sitä on käytetty varovaisesti.

- Vanhoja toimintatapoja pyritään oikaisemaan, Jalonen sanoo.

Kaakkois-Suomen paikallistuntemus vähentynyt uudessa hätäkeskuksessa

Sauli Jalosen mukaan avun tarvitsijan paikantamisen perusteet eivät ole muuttuneet hätäkeskusalueiden yhdistymisessä. Hyvä paikallistuntemus on yhä eduksi päivystäjille. Jalosen mukaan osa Kaakkois-Suomen hyvin tuntevista Kouvolan hätäkeskustyöntekijöistä on siirtynyt Kouvolassa pian aloittavaan valtion yleisneuvontapalveluun Kuopion hätäkeskuksen sijaan, mikä on vähentänyt nimenomaan Kaakkois-Suomen paikallistuntemusta uudessa hätäkeskuksessa.

Jalosen mielestä hätäkeskusuudistuksen vuoksi hätäkeskusten syyksi vieritetään asioita syystä. Jalosen mukaan on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat viivästyksiin. Soittaja voi esimerkiksi antaa virheellisiä tietoja tai osoitteen.

- Yhdeksänkymmentä prosenttia paikannuksista tehdään osoitteen pohjalta, jos osoite on väärä, me emme voi tehdä mitään, Jalonen sanoo.

Jalosen mukaan myös toiminta kentällä voi hidastaa avun tuloa perille.

Hätäkeskuksessa voi näkyä, että auto yhä tehtävässä, mutta oikeasti se onkin jo tallissa.

Sauli Jalonen

- Hätäkeskus on lähettänyt yksikön, jonka kenttäjohtaja vaihtaa kesken tehtävän, Jalonen kuvailee.

Jalosen mukaan voi myös sattua, että hätäkeskus ei aina saa ajantasaisia tietoja siitä, mitä autoja sillä on käytössään, jos autojen tilaa ei päivitetä kentällä.

- Hätäkeskuksessa voi näkyä, että auto yhä tehtävässä, mutta oikeasti se onkin jo tallissa, Jalonen kuvailee.

Viivästys voi viedä hengen

Pelastusjohtaja Vesa Parkon mielestä alkuvaikeuksien jälkeen uuden hätäkeskuksen toiminta on parantunut.

Parkko ymmärtää sen, että hätäkeskuspäivystäjät ovat ilmoittajien kertomusten, sähköisten karttojen ja puhelinpaikannuksen varassa. Parkon mukaan pelastusyksiköt puolestaan menevät kohteisiinsa ainoastaan hätäkeskuksista saadun tiedon varassa. Kohde näkyy täplänä autojen sähköisillä karttapohjilla.

Toivotaan, että tämän takia ei menetettäisi henkiä.

Vesa Parkko

- Täpän mukaan mennään, jos täppä väärässä paikassa, voidaan apuun lähteä jopa väärältä asemalta, Parkko kertoo.

- Toivotaan, että tämän takia ei menetettäisi henkiä, mutta se on mahdollista. Kaikki on tehty, ettei sellaista sattuisi, Parkko jatkaa.

Parkon mukaan yhteistyötä hätäkeskuksen kanssa pyritään parantamaan jatkuvasti.

- Hätäkeskusuudistus on tehty. Me emme voi vaikuttaa muuten kuin kehittämällä nykyistä järjestelmää ja parantamalla yhteistyötä, Parkko toteaa.