Miten kehittäisit Suomen puolustusvoimia?

Sodankäynnin luonne on muuttunut. Vihollinen voi saada Suomen polvilleen jopa viidessätoissa minuutissa, jos vihollinen iskisi ohjusiskulla Suomen energiahuollon avainkohtiin. Millaisia valmiuksia Suomella on torjua kyberhyökkäys? Miten kehittäisit joukkojen koulutustasoa, suorituskykyä ja järjestelmien käyttövalmiutta?

Osallistu
Kuvassa Hornet-hävittäjä.
Karri Laihonen / Yle

Kyberhyökkäys tarkoittaa internetliikenteen vakoilua ja häirintää.

Keskustelu Suomen puolustuksen kestävyydestä heräsi, kun Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson sanoi, että Ruotsi kestäisi vihollista vastaan ilman apua korkeintaan viikon. MOT:n mukaan keskustelussa on tähän asti osittain sivuutettu mahdolliset strategiset iskut suomalaiseen energiahuoltoon.

- Periaatteessa uhkakuva on täysin realistinen, se on mahdollista toteuttaa, sanoo MOT:n haastattelema insinöörieversti Olli Sarvaranta.

Valtioneuvoston selonteossa (siirryt toiseen palveluun) sanotaan, että sotilaallinen maanpuolustus perustuu yli hallituskausien ulottuvaan pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen suunnitteluun.

Sodan ajan joukkojen määrä on vuonna 2015 noin 230 000 sotilasta. Joukkojen määrän vähenemistä pyritään kompensoimaan entistä suorituskykyisimmillä joukoilla ja asejärjestelmillä. Operatiivisten ja alueellisten joukkojen rinnalle luodaan uudeksi joukkotyypiksi paikallisjoukot, joilla vahvennetaan paikallispuolustusta.

*MOT *maanantaina TV1 kello 20.