Revontulien metsästäjä paljastaa: Näin vangitset taivaanvalkeat valokuvaan

Onnistuneen valokuvan voi ottaa ihan tavallisella kalustolla, kunhan asettaa ensin kameran säädöt kohdalleen. Maaliskuu on revontulien näkyvyyden kannalta parasta aikaa.

Kotimaa
Revontulet
Antti Pietikäinen / North Frame

Revontulien valokuvaaminen ei ole vaikeaa, jos yö on muuten otollinen revontulien kannalta ja kuvaajalla on hallussa muutamat peruskonstit.

Kuvaaminen ei myöskään vaadi ammattilaistason erikoisvälineitä, vaan normaali järjestelmäkamera ja zoom-objektiivi riittää, kertoo revontulia työkseen metsästävä muoniolainen revontulikuvaaja Antti Pietikäinen.

Parhaat revontulikuvat saa otettua yötaivaalta, jos kiinnittää kameran tukevasti jalustaan. Tällöin kamerasta on hyvä valita kuvausasetukset käsin eikä luottaa kameran automaattiohjelmiin.

Pietikäinen kertoo, että onnistuneen kuvan saamiseksi kannattaa säätää objektiivi laajakulmaisimpaan asentoonsa, eli niin, että siinä näkyy mahdollisimman suuri osa taivaasta.

Iso aukko, pitkä valotusaika

Manuaaliasetuksissa kameran sulkimen ns. aukko säädetään maksimiin. Käytännössä mitä pienempi arvo (f-luku), sitä suurempi aukko ja sitä enemmän valoa pääsee kerrallaan kennolle. Valitse siis niin pieni aukkoluku kuin kamerasi ja objektiivisi mahdollistaa.

Valotusajaksi on hyvä laittaa aluksi noin 20 sekuntia. Kennon valoherkkyys puolestaan nostetaan suureksi, esimerkiksi arvoon ISO 1600.

Pitkään revontulia kuvannut Antti Pietikäinen korostaa, että onnistumisen kannalta tärkeää on, että kamera on kuvaushetkellä tarkennettu äärettömään. Sen voi tehdä joko laittamalla objektiivista käsitarkennuksen päälle ja säätämällä tarkennusetäisyyden käsin, tai tarkentamalla ensin automaatilla vaikkapa katuvaloon tai johonkin muuhun riittävän kaukana olevaan kohteeseen ja rajaamalla kuva uudelleen ennen sulkimen pohjaan painamista.

Kuvanvakaaja kannattaa ottaa pois päältä, jos sellainen zoomista löytyy. Koska kuvaa on tarkoitus valottaa useita sekunteja pitäen kamera liikkumattomana, parhaan tuloksen saa aina, kun kamera on kiinnitetty jalustaan. Kameran valkotasapaino-asetus kannattaa säätää sisävalolle (Tungsten), Pietikäinen sanoo. Jos käyttää ulkona otsalamppua, on hyvä valita mahdollisimman pienitehoinen lamppu, jotta se ei vie kuvaajalta pimeänäköä.

- Kameran linssiin ei kannata myöskään hönkiä kuvaushetkellä, Pietikäinen muistuttaa. Samasta syystä kun palaa kylmästä ulkoilmasta sisälle, on hyvä laittaa kamera laukkuun tai pussiin, jotta siihen ei kondensoidu kosteutta huoneilmasta.

Älä jätä etualaa tyhjäksi

Entä millainen on muuten hyvä revontuliotos? Siihen pätee revontulivalokuvaajan mukaan samat lainalaisuudet ja sommittelun ohjenuorat kuin muuhunkin valokuvaukseen.

Yksi hyvä periaate on, että kun kuvaa sommittelee, kannattaa valita kuvakulma niin, että jotain mielekästä näkyy myös etualalla eli lähempänä kuvaajaa. Näin kuvasta tulee paljon kiinnostavampi.

Taivaantulien metsästäjä Antti Pietikäinen muistuttaa, että juuri nyt pohjoisimmassa Suomessa ovat käsillä otolliset ajat revontulien valokuvaukseen. Revontulien näkymisen todennäköisyys nousee kevätpäiväntasauksen kieppeillä eli käytännössä koko maaliskuu on hyvää aikaa niiden bongaukseen.

Tutkija: Ei aivan huippukevättä

Avaruussään tutkija Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta kertoo, että talvi ja kuluva kevät on ollut revontulien näkyvyyden kannalta kuitenkin vain keskitasoa, vaikka tilastojen valossa Auringon pitäisi olla aktiivisimmillaan.

Auringon aktiivisuus vaikuttaa suoraan revontulien määrään, sillä revontulet syntyvät Auringosta lähtöisin olevien hiukkasten törmätessä ilmakehään. Tutkijan mukaan auringonpilkkujen määrä on nyt suurimmillaan, mutta tämänkertainen auringonpilkkumaksimi ja Auringon aktiivisuusmaksimi on silti jäänyt vaatimattomaksi.

- Eli ei aivan loistokas revontulikevät, Laitinen selittää.

Tilastojen valossa revontulia näkyy hieman enemmän keväisin ja syksyisin kuin talvisin. Parasta aikaa on kevätpäiväntasaus, joka on tänä vuonna 20. maaliskuuta. Kyse on kuitenkin vain tilastollisesta yhteydestä - varsinaisia ennusteita ei voi antaa, sillä Auringon käyttäytymistä ei pystytä ennustamaan.

Suuri purkaus toisi revontulet eteläänkin

Revontulet näkyvät normaalisti parhaiten Lapissa. Toisinaan niitä on näkynyt myös aivan eteläisimmässä Suomessa. Tämä edellyttää kuitenkin joko sitä, että Auringossa tapahtuu normaalia voimakkaampi hiukkaspurkaus, tai että Auringosta kulkeutuva hiukkasvirta eli aurinkotuuli olisi tavallista nopeampaa.

Tiera Laitisen mukaan purkauspilven matka Auringosta Maahan kestää noin kaksi vuorokautta. Jos nyt Auringossa havaittaisiin suuri purkaus ja se suuntautuisi Maata kohti, voitaisiin parin päivän viiveellä ennakoida näyttäviä revontulia.

Paras vuorokaudenaika revontulien havaitsemiseen on pari tuntia keskiyön molemmin puolin. Harrastajien ilmoittamia havaintoja voi seurata tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan Taivaanvahti-sivustolla.

Vaikka tästä keväästä ei lopulta muodostuisikaan poikkeuksellisen hyvää revontulien kannalta, voi lohduttautua sillä, että myös pari seuraavaa vuotta ovat todennäköisesti varsin hyviä revontulivuosia. Se johtuu siitä, että auringon aktiivisuus vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Edellinen aktiivinen vaihe oli vuosituhannen vaihteen tietämillä.