1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lukijoiden kanssa syntynyttä

Taidokkaalla tekstityksellä on yhä arvonsa

Keskustelu tekstitysten merkityksestä oli hyvin yksipuolista: tekstittäjien ammattitaitoa arvostetaan ja kiireessä hutiloituja käännöksiä arvostellaan.

Kuva: YLE

Monen keskustelijan mielestä huonoa käännöstä on sitä ärsyttävämpi lukea, mitä paremmin ymmärtää puhutun kielen. Pahimmillaan siitä saa väärän käsityksen ohjelman kulusta. Tekstitysten kummalliset lauserakenteet ja englannista suomen kieleen väkinäisesti muokatut sanat miellettiin kääntäjien kiireen syyksi, ja toivottiin heille enemmän aikaa huolelliseen kielen hiontaan.

- Hyvän kääntäjän huomaa myös silloin, kun vuosikausia pyörineellä sarjalla on useampi kääntäjä, joista osa on parempia ja osa heikompia. Hyvän kääntäjän huomaa silloin, kun itse nauraa ohjelman/elokuvan alkukielisessä puheessa välkkyvälle huumorille ja seuralainen tekstityksen huumorille, totesi nimimerkki Käännösalan opiskelija.

Filosofian tohtori **Tiina Tuomisen **väitöskirja Vahingossa lukemisen ja sattumalta kuuntelemisen taito toteaa monen Ylen verkkokeskustelijan tavoin, että tekstitys on hyvä, kun sen lukemista ei edes huomata.

Antamassaan haastattelussa Tuominen myös toteaa, että ihmiset kertovat vieraskielistä elokuvaa katsoessaan tarkistavansa puheessa kuultuja vieraita sanoja käännöksestä. Tämä kertoo Tuomisen mukaan siitä, että tekstityksien laatuun ja oikeakielisyyteen luotetaan, ja todennäköisesti huomaamattakin otetaan niistä oppia. Verkkokeskustelussa moni oli samaa mieltä, ja huolestui erityisesti nuorten ja lasten kielen oppimisesta.

- Kyllä kieli voi rapautua kaikesta luetusta tekstistä. Kun koululaiset lukevat huonoa suomea olevia tekstityksiä, lehtijuttuja, lööppejä jne., he luulevat, että se on oikein, koska se on julkaistua tekstiä ja alkavat pitää virheellistä kielenkäyttöä normina. Tämä näkyy jo yliopisto-opintojaan aloittelevien opiskelijoiden suomen kielessäkin, kirjoitti nimimerkki Sanni Suoran Linjan keskustelussa.