Hankala basilika haastaa tutun tillin ja perinteisen persiljan

Yrttien viljely on vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut, mutta vanhat tutut persilja ja tilli pitävät yhä pintansa suomalaisten lautasilla. Niiden rinnalle kirinyt basilika on kokkaajalle herkku, mutta kuljettajalle kiusankappale.

Kotimaa
Timo Oksanen Virolan puutarhan kasvihuoneella tillinippu kädessään
Päivi Solja / yle

Yhä useampi suomalainen maustaa ruokansa yrteillä, ja yrttejä viljelläänkin nyt yli kaksinkertainen määrä vuosikymmenen takaiseen verrattuna.

Kasvihuoneyrittäjät etsivät jatkuvasti uusia tuotteita, mutta myyntilistojen kärjessä komeilevat yhä vanhat tutut persilja ja tilli. Kärkikolmikko täydentyy basilikalla, josta on viime vuosina tullut kuluttajien suursuosikki.

- Basilika on hyvän makuinen ja tuoksuinen, ja siksi siitä on nopeasti tullut hyvin suosittu. Basilikan saaminen kuluttajalle asti hyvänä on kuitenkin haastavaa, sillä kasvi kärsii herkästi niin kylmästä ja kosteasta kuin käsittelystäkin, kertoo Kangasalan Tiihalassa salaatteja ja yrttejä viljelevä Timo Oksanen.

Luomua ilman luomumerkkiä

Oksasen isännöimällä Virolan puutarhalla on oltu mukana yrttibisneksessä jo 80-luvulta saakka. Tällä hetkellä lasikattoa kohti kurkottelee noin 30 lajikkeen valikoima yrttejä ja salaatteja.

- Eri lajeja viljellään siinä suhteessa, missä niille riittää kysyntää. Viljelyala määräytyy puhtaasti suosion mukaan. Emme kutsu tuotteitamme luomuksi, mutta meille on aina ollut tärkeää, ettei minkäänlaisia kemiallisia torjunta-aineita käytetä, Timo Oksanen kertoo.

Suutarin lapsella ei ole kenkiä, eikä puutarhurin lautasella joka päivä salaattia.

- Oman maan tuotteita syödään aina kun vain muistetaan ottaa mukaan - yleensä vaimo muistaa paremmin. Kun salaatteja kaiket päivät katselee, ei niitä kotiin lähtiessä muista napata mukaan, vaikka pitäisi, Oksanen nauraa.