Tutkija: Sekä yksikulttuurinen että monikulttuurinen Suomi ovat vääristyneitä haavekuvia

Kotimaan uutiset ovat viime vuosina täyttyneet koventuneista asenteista maahanmuuttajia ja suomenruotsalaisia kohtaan. Laajat selvitykset suurten kansanjoukkojen uhmakkuudesta kuitenkin puuttuvat. Tutkijan mielestä maailmankatsomusten kärjistyminen voi olla näköharha.

Kotimaa
Antifasistien mielenosoituskulkue Hakaniemessä.
Suomen Sisua vastustavia mielenosoittajia Helsingin Hakaniemessä sunnuntaina.Yle

Niin Suomen Sisun ja perussuomalaisten yhteyksien kuin Jyväskylän kirjastoiskun ja Suomen ruotsalaisperinnöstä kertovan tv-sarjan herättämän ärtymyksenkin (siirryt toiseen palveluun) on tulkittu liittyvän kansallismielisyyden nousuun Suomessa.

Asenteet maahanmuuttajia kohtaan tuntuvat kiristyneen viime eduskuntavaaleista lähtien, mutta todisteet ääriajattelun suoranaisesta leviämisestä puuttuvat.

Professori Pertti Haapala Tampereen yliopistosta ei näe mitään merkkejä siitä, että suomalaiset olisivat suurin joukoin kallistuneet kannattamaan äärimmäisiä asenteita eri vähemmistöjä kohtaan. Haapala syyttää osin mediaa ja osin poliitikkoja "suunsoiton" yleistymisestä.

- Tyhmyys lisääntyy yhteiskunnassa ja sellaisten asioiden sanominen, joita ennen pidettiin asiattomana ja tarpeettomana, on tullut yleisemmäksi, Haapala pohtii.

Professori Haapalan mukaan äärimmäiset mielipiteet ja mielenilmaukset ovat suurimmilta osin helppoja ratkaisuja asioihin, joista ihmiset eivät tiedä tarpeeksi.

Kansa joutuu valitsemaan puolensa

Julkinen keskustelu täyttyy monikulttuurisuuden puolustajien ja yksikulttuurisen Suomen kannattajien nokittelusta. Professori Haapala pitää molempia kuvia yhteiskunnasta äärettömän vääristyneinä.

Ihmiset ajetaan valitsemaan ääripäistä, jotka eivät edusta suuren enemmistön näkemyksiä.

Pertti Haapala

- Suomalaista Suomea ei voi olla, eikä varmaan tulekaan. Samanlainen utopia on monikulttuurinen yhteiskunta. Kaunis idea, mutta toteutuessaan aika vaikea hallita.

Haapala pahoittelee, että päälle päin näyttää, kuin suomalaisilla olisi valittavissa vain mustavalkoisia vaihtoehtoja. Tavallisten kansalaisten mielipide jää usein pimentoon äänekkäämpien äärimielipiteiden alle. Haapala uskoo, että suurin osa ihmisistä valitsisi kahden äärivaihtoehdon väliltä sen maltillisemman, jos sellainen olisi tarjolla.

- Ihmiset ajetaan valitsemaan ääripäistä, jotka eivät varmasti edusta suuren enemmistön, 80:n, 90 prosentin näkemyksiä asioista.

"Poliitikkojen vedettävä raja"

Niin äärivasemmisto, äärioikeisto kuin esimerkiksi islamilaisetkin liikkeet ovat osoittaneet rajusti mieltään eri puolilla Pohjois-Eurooppaa ja kahakoineet sekä keskenään että poliisin kanssa.

Professori toivoo, ettei vastaavanlaista kärjistymistä Suomessa nähdä. Hän kuitenkin huomauttaa, että eivät nuo ruotsit, tanskat tai saksatkaan ole hätätilassa mielenilmausten takia.

- Ratkaisevaa on se, miten vastuulliset poliitikot suhtautuvat ääri-ilmiöihin. Niihin pitää vetää selvä raja, eikä niiden kanssa pidä leikkiä, Haapala sanoo.