Kuhan alamitan kasvattaminen veisi puolet kalastajan tilipussista

Kuhan kalastamisen säätelyllä halutaan elvyttää kalakantaa. Kalataloussuunnittelija Timo Saarinen Airiston-Velkuan kalastusalueelta uskoo, että säätely on kehno keino kuhakannan kasvattamiseksi.

Kotimaa
Kalastaja Petri Kinnunen kokee verkkoa Höytiäisellä.
YLE / Mari Itkonen

Kuhan kalastukselle kaavaillut kalan alamitan kasvattaminen ja verkkosolmuvälien suurentaminen uhkaavat romahduttaa Saaristomeren ammattikalastajien elinkeinon.

Kalataloussuunnittelija Timo Saarinen Airiston-Velkuan kalastusalueelta sanoo, että kuhan alamitan kasvattaminen edes muutamalla sentillä pudottaisi kalasaaliin määrää merkittävästi.

- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvitti asiaa jo kymmenen vuotta sitten. Pyydettävän kuhan alamitan nosto 37 sentistä 40 senttiin romahduttaisi kalastajien tuloja puolella ensimmäisen kolmen vuoden aikana, Saarinen sanoo.

Saarisen mukaan saaliin määrä kasvaisi ennalleen aikaisintaan kahdeksan vuoden kuluttua alamitan nostosta.

Alamitan nosto 37 sentistä 40 senttiin romahduttaisi kalastajien tuloja puolella ensimmäisen kolmen vuoden aikana.

Timo Saarinen

- Kalastajat ovat jo esittäneet kysymyksen siitä, kuinka moni tutkija, viranomainen tai kalastusalueen isännöitsijä olisi valmis solmimaan työsopimuksia, joissa samalla työmäärällä palkkapussi puolittuisi useaksi vuodeksi.

- Huolena on myös se, että kalastukseen tulisi tauko ja kalastajan olisi pakko etsiä muita tulonlähteitä. Silloin olisi vaarana se, että kalastaja ei välttämättä enää palaa epävarman elinkeinon pariin, Saarinen kertoo.

Säätelystä vähän hyötyä

Saarinen ei usko, että kuhan kalastamisen säätelyllä olisi suurta vaikutusta kalan kantaan.

- On sanottu, että Saaristomeren kuha pyydetään ennen kuin se ehtii lisääntyä. RKTL:n selvitysten mukaan kuitenkin yli 80 prosenttia naaraista ja käytännössä jokainen kolleista on kutenut vähintään kerran ennen alamittaa.

Kuinka moni olisi valmis solmimaan työsopimuksia, joissa samalla työmäärällä palkkapussi puolittuisi useaksi vuodeksi.

Timo Saarinen

Kalataloussuunnittelijan mielestä suurin uhka kuhalle tulee luonnosta. Kalan alamitan nosto tai verkkosolmuvälien kasvattaminen ei ole Saarisen mielestä toimiva ratkaisu.

- Suurin osa kalavesistä on menetetty hylkeiden takia. Myös merimetsot ovat kasvava ongelma.

- Alamittaista kuhaa tulee aina jäämään verkkoihin hampaistaan. Alamittaisten kalojen osuus kaikesta saaliista on noin kymmenen prosenttia, joten se ei ole ratkaisevaa kuhan säilymisen kannalta.