Poroille on kehitetty oma säilörehu

Rehutesteillä on etsitty poroille parhaiten sopivaa säilörehua Rovaniemellä. Rovaniemen ammattikorkeakoulun Porutaku -hankkeen rehutesteissä on tutkittu poroille sopivaa säilörehun koostumusta. Tutkimuksilla on selvitetty kuinka korjuuaika ja lannoittaminen vaikuttaa poroille tarkoitetun rehun koostumukseen.

Kotimaa
Boazu borra suinniid
Raimo Torikka / Yle

Porutaku -hanke on Rovaniemen ammattikorkeakoulun hallinnoima ja toteuttama sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun osatoteuttama porotalouden kehittämishanke. Vuosina 2011-2014 toteutettavan hankkeen on rahoittanut Lapin Ely-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta.

Tarkoituksena on parantaa porojen hyvinvointia ja auttaa porotalousyrittäjiä kustannusten hallinnassa. Hankkeessa mallinnetaan porojen lisäruokinnan, tarhauksen ja kuljetuksen hyvät toimintatavat.

Kustannustehokkaan ja porojen hyvinvoinnin huomioivan lisäruokintamallin luomiseksi hankkeessa testataan erilaisia rehuja ja kartoitetaan olemassa olevia lisäruokintamalleja.

Oikeaa rehua poroille

Hankkeessa on toteutettu säilörehun koeviljelyjä kesällä 2011 ja 2012. Koeviljelyssä 2012 tuotettuja rehuja on testattu talvella 2013 porojen ruokintakokeissa Rovaniemen ammattiopiston opetusaidalla.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikön Veikko Maijalan mukaan poroille tehtävän tuorerehun korjuuta ei ole järkevää tehdä samassa vaiheessa kuin nautaeläimille.

- Riippuu tietenkin kesästä, mutta viime kesäna korjattiin kaksi satoa, kesäkuun 25. ja 28. päivä. Silloin saatiin kohtuullisen korkea kuiva-ainesmäärä. Toisen kerran korjattiin elokuun 15. päivä. Silloin saatiin jopa parempi kuiva-aineen satomäärä ja sen D- eli sulamisarvo yli 70. Se alkaa olla jo aika ihanteellinen arvo tuorerehulle.

Talven aikana ruokintatesteissä on selvinnyt myös se, että korjuuajalla on vaikutusta siihen, kuinka hyvin rehu kelpaa poroille. Veikko Maijalan mukaan siihen vaikuttaa useampi asia.

- Näyttää siltä, että elokuussa korjattu maittaa poroille parhaiten. Syitä voi olla useampia, elikkä kuiva-ainepitoisuus on korkeampi, tässä jopa 40-45 tietämillä. Sitten sokeriarvot ovat huomattavasti korkeammat kuin kesäkuussa korjatussa rehussa.

MTT:n Rovaniemen aseman tutkimusmestarin Pekka Kallialan mukaan apulantaa käytettiin noin 300 -350 kiloa apulantaa hehtaarille.

- Näin varmistettiin se, että on riittävä kasvu saatiin myös elokuussa tehtävään korjuuseen. Liika typpi ei kuitenkaan ole porolle hyväksi joten sitä käytetään hieman vähemmän kuin nautaeläimille tehtavässä rehussa.

Säästetään lisäruokinnassa

Porutaku -hankkeen puitteissa toteutettavalla säilörehututkimuksella pyritään löytämään oikea tapa tehdä säilörehua joka maistuu poroille eikä tuo turhia kustannuksia.

Projektisuunnittelija Karoliina Majuri muistuttaa, että lähes koko poronhoitoalueella joudutaan lisäruokintaa tekemään.

- Siihen ei pystytä enää palaamaan, että kaikki porot saisi luonnonlaitumilta ruokansa ja on tätä päivää että poroja on pakko lisäruokkia. Sen kannattavuuden takuuna on se, että lisäruokinta suunnitellaan niin, että porojen rehut ovat varmasti sellaisia jotka niille kelpaavat. Metsään ei kannata viedä semmosia ruokia mitä porot eivät pysty edes syömään.

Teolliset rehut ovat hyviä, mutta niitä syntyy runsaasti ylimääräisiä kustannuksia, koska ne on aina ostettava. Karoliina Majurin mukaan poromiehet pystyvät hyvin itse viljelemään omat säilörehut ja päästä näin omavaraiseksi.

- Kaikki tämän päivän kannattavuustutkimukset puhuvat säilörehun puolesta vaikka niin hyvää ja maittavaa se kuivaheinäkin saattaa olla, mutta parhaiten pärjäävät porotilat tekevät säilörehua.