Iran aikoo nostaa kanteen Hollywoodia vastaan Argo-elokuvasta

Iran on palkannut kiistellyn ranskalaisasianajaja Isabelle Coutant-Peyren nostamaan kanteen Hollywoodia vastaan maan epärealistisesti ja negatiivisesti esittävistä elokuvista. Coutant-Peyre tunnetaan Carlos "shakaalin" asianajajana. Toistaiseksi ei tiedetä, mitkä tarkat syytteet Hollywoodia kohtaan ovat.

Ulkomaat
Kuva elokuvasta Argo.
Kuva elokuvasta Argo.Warner Bros. Entertainment

Iran aikoo nostaa kanteen Hollywoodia vastaan Oscar-palkintoja kahmineesta Argo-elokuvasta ja muista Hollywood elokuvista, jotka Iranin mukaan esittävät maan epärealistisella ja kielteisellä tavalla, Iranin media ja The Guardian -lehti kertoivat tiistaina.

Iranilaisten mukaan Argon lisäksi muun muassa elokuvat 300 ja The Wrestler loukkaavat iranilaisia.

Useat iranilaiset uutislähteet, muun muassa uudistusmyönteinen Shargh daily -sanomalehti kertoi, että ranskalaisasianajaja Isabelle Coutant-Peyre on paraikaa Iranissa keskustelemassa viranomaisten kanssa siitä, missä ja miten kanne nostetaan. Iran haluaa nostaa kanteen kansainvälisessä oikeudessa.

Coutant-Peyre on Venezuelassa syntyneen Ilich Ramírez Sánchezin, paremin Carlos "shakaalina" tunnetun terroristin vaimo ja myös miehen asianajaja.

Islamistimilitantit ja -opiskelijat kaappasivat Yhdysvaltain suurlähetystyön Teheranissa vuonna 1979. Suurlähetystön kappauksessa 52 amerikkalaista pidettiin panttivankeina 444 päivää. Kuusi suurlähetystön työntekijää onnistui pakenemaan, ja heitä suojelivat kanadalaisdiplomaatit.

Kanadan hallitus ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA järjestivät yhdessä operaation, jossa piileskelevät amerikkalaiset ja CIA-agentit esiintyivät kanadalaisen kuvausryhmänän jäseninä, jotka etsivät kuvauspaikkaa keksitylle tieteiselokuva Argon kohtaukselle.

Kahdeksanhenkinen ryhmä onnistui pakenemaan Swiss-air -lentoyhtiön lennolla Zürichiin. Ben Affleckin ohjaama Argo on fiktiivinen elokuva Teheranin vuoden -79 tapahtumista.

Tarkat syytteet ovat toistaiseksi epäselvät

Helmikuun Oscar-gaalan jälkeen, Argon napattua muun muassa parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen oscarit, iranilaiset syyttivät Argoa CIA:ta puoltavaksi, Irania vastustavaksi propagandaksi.

Argoa ei esitetä yhdessäkään Iranin elokuvateatterissa, mutta tästä huolimatta monet iranilaiset ovat nähneet elokuvan piraatti-DVD:nä.

Elokuva on herättänyt kiivaan keskustelun, jossa näkyy sukupolvien jakautuminen. Vuoden 1979 vallankumoukseen osallistuneet iranilaiset peilaavat elokuvaa siihen, mitä he kokivat Teheranissa. Ne, jotka olivat liian pieniä muistaakseen, ovat kiinnostuneita elokuvan esittämästä uudesta näkökulmasta.

Päätös kanteesta syntyi, kun ryhmä iranilaisia kulttuuriviranomaisia ja elokuvakriitikoita esitti Argon suljetulle yleisölle Teheranissa maanantaina The Hoax of Hollywood -nimisessä konferenssissa. Ryhmä keskusteli useista kanteen nostamiseen vaadittavista lakipykälistä, mutta yksityiskohtia keskusteluista ei kerrottu julkisuuteen, kertoo Iranin media.

Toistaiseksi on epäselvää, mitä syytteitä Iran tarkalleen voisi nostaa.

Argo on herättänyt ristiriitaisia reaktioita

Argon nähneiden mukaan elokuva loukkaa kansainvälisiä kulttuurinormeja. Esityksen jälkeen laaditun lausunnon mukaan Iranin vastaisen elokuvan palkitseminen on hyökkäys Iranin kansaa ja ihmisyyttä kohtaan. Viranomaisten mukaan Argo esittää iranilaiset liian väkivaltaisesti.

Viranomaiset kritisoivat sitä, että elokuvan ohjaaja ei viitannut muihin suurlähetystön kaappausta koskeviin tietoihin tai selventänyt elokuvassa käsitellyn kriisin syitä.

Vuoden 1979 suurlähetystön kaappauksen taustalla oli kytevä kauna Yhdysvaltoja vastaan, joka kumpusi CIA:n tukemasta vastavallankaappauksesta vuonna 1953, jolloin maahan demokraattisesti valittu pääministeri Mohammad Mossadegh syrjäytettiin vallasta ja Iraniin palautettiin länsimyönteinen monarkia.

The Guardianin mukaan Argo on herättänyt ristiriitaisia reaktioita Irania tukevien ja sen hallintoa vastustavien sekä jopa panttivankeina pidettyen amerikkalaisten keskuudessa. Monet iranilaiset uskovat, että Argo esittää iranilaiset stereotyyppisesti, tekemättä selkeää eroa tavallisten iranilaisten ja vuoden 1979 vallankumouksellisten välillä.

The Guardianin juttuun (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: AP, Yle Uutiset