Kaikki talviolympialaisista!

Ministeriön lohivastaisuus herättää ihmetystä

Uhatun Itämeren lohen kohtalosta käydään kovaa poliittista kamppailua. Tiedeyhteisö on pitkään vaatinut tiukempia suojelutoimia kuin mihin maa- ja metsätalousministeriö on ollut valmis. Työryhmä etsii parhaillaan sopua lohikiistaan.

Kotimaa
kartta lohikannoista
Havainnollistava kuva sekakannoista. Kuvassa eivät ole kaikki lohijoet.Yle Uutisgrafiikka

Itämeressä elää noin 30 villiä lohikantaa, joista valtaosa on uhattuja. Yksi keinoista vahvistaa heikkoja lohikantoja olisi niin sanotun sekakantakalastuksen kieltäminen. Sekakantakalastuksella tarkoitetaan merellä tapahtuvaa kalastusta, jossa saaliiksi tulee niin uhattuja kuin kestävämpiäkin lohikantoja eri joista. Merellä saaliiksi jäävät vaelluslohet eivät pääse lisääntymään kutujokiinsa. Tutkijoiden mukaan sekakantakalastusta olisi rajoitettava paitsi avomerellä, myös rannikolla.

  • Kalastus tulisi siirtää kokonaisuudessaan jokisuihin ja jokiin. Silloin voidaan kalastaa ainoastaan niitä kantoja, joiden katsotaan kestävän kalastusta, sanoo kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta.

Tutkija valittelee ministeriön asennetta

Maa- ja metsätalousministeriö on toistuvasti harannut tieteellisiä neuvonantoja vastaan. Ministeriö valmistelee kalastusasioissa Suomen alustavan kannan EU:ssa käytäviin neuvotteluihin. Ministeriö on esimerkiksi toistuvasti esittänyt tieteellisiä suosituksia suurempia saaliskiintiöitä.Eduskunnan poliittinen enemmistö on alkanut vaatia tiukkoja suojelutoimia lohikantojen vahvistamiseksi. Esimerkiksi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntajyräsi viime vuonna valtioneuvoston - eli ministeriön - kannan, kun se vaati sekakantakalastuksesta luopumista kokonaan pidemmällä aikavälillä.Valiokunnassa erivän mielipiteen esitti vain RKP, joka on huolissaan ammattikalastuksen edellytyksistä.

Kalastus tulisi siirtää kokonaisuudessaan jokisuihin ja jokiin.

Hannu Lehtonen

Professori Hannu Lehtosen on vaikea ymmärtää, miksi ministeriö ei luota tutkijoihin.- Siellä luotetaan enemmän siihen mutu-tuntumaan, mikä saadaan toimistopöydän takana, kuin siihen, mitä tutkijat sanovat. Tämä on erittäin valitettava asenne, Lehtonen harmittelee.Ministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan strategiaa sekä lohen että kalastuksen säilyttämiseksi. Laaja-alainen työryhmä kuuli Lehtosta asiantuntijana viime tiistaina.

Kielto uhkaa ammattikalastusta

Työryhmässä ammattikalastajia edustava Heikki Salokangas on huolissaan elinkeinostaan, joka on ollut ahdingossa jo pitkään. Sekakantakalastuksen kieltäminen ajaisi ammattikalastuksen nurkkaan.

Salokankaan mukaan lohta uhkaavat hylkeet, eivät niinkään kalastajat. Hän ei luota Kansainvälinen merentutkimusneuvoston (ICES) tutkimuksiin.

- ICES ei ota taas kantaa siihen, että mihin ovat hävinneet ne kalat, jotka hylje on syönyt, Salokangas sanoo.

Kalastajan kokemus hylkeistä perustuu havaintoihin merellä, missä hylkeet aiheuttavat vahinkoa kalastajille. Tutkijoiden mukaan uroshylkeet syövät lohta pyydyksistä.

Haemme mallitusta, jossa saadaan kaikkien osapuolten tavoitteet sovitettua yhteen.

Risto Artjoki

Sitä tutkijat eivät varmuudella tiedä, syövätkö hylkeet vapaana uivia lohia. Lisätietoa odotetaan kesäksi, jolloin saadaan tuloksia Ecoseal-hyljetutkimuksesta. Tutkimuksessa on mukana myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL).

Harmaahyljekanta on runsastunut voimakkaasti 2000-luvulla. Kanta on tutkimustiedon mukaan nyt noin kolmannes siitä, mitä se oli runsaat sata vuotta sitten. Sata vuotta sitten myös lohia riitti. Kalatutkijoiden mukaan tämä osoittaa, että hylje ja lohi voivat elää rinnakkain.

Lohikantoja oli alun perin noin sata. Nyt kantoja on noin 30, joista suurin osa on uhattuja. Lohikantoja on verottanut ennen kaikkea lohijokien patoaminen vesivoiman tuotantoon. Suomessa on jäljellä vain kaksi luonnontilaista jokea, Tornionjoki ja Simojoki, joissa lohi lisääntyy.

Ministeriö ja RKP samoilla linjoilla

Myös maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri, lohityöryhmän puheenjohtaja Risto Artjoki epäili tiistaina tieteellisiä arvioita, jotka puoltavat tiukkoja suojelutoimia. Artjoen mukaan tutkijat tuijottavat vanhentuneisiin tietoihin salakalastuksesta Itämeren alueella. ICES on arvioinut, että erityisesti Puola on ylittänyt kiintiönsä avomerellä. Arvio on vuodelta 2010.

- Komissio on tehnyt valvontakäynnit näihin maihin, eikä ole löytynyt näyttöä salakalastuksesta, valtiosihteeri sanoo.

Artjoki huomauttaa, että Tornionjoen lohikanta vahvistui viime vuonna. Ammattikalastuksen tulevaisuudesta huolestunut RKP on vedonnut eduskunnassa samoihin seikkoihin kuin Artjoki.

Eduskunta on edellyttänyt, että lohta koskevat tieteelliset neuvonannot otetaan aiempaa paremmin huomioon. Aikooko ministeriö jatkossa tehdä niin?

- Käymme nyt työryhmässä kokonaistilanteen läpi ja haemme mallitusta, jossa saadaan kaikkien osapuolten tavoitteet sovitettua yhteen, Artjoki vastaa.

Työryhmän tehtävänä on lyödä lukkoon suuntaviivat lohen kohtalosta kevään aikana.