Sadat narkomaanit pakoilevat korvaushoitoja metadonin takia? - "Tekee saman kuin heroiini"

Korvaushoitoa saavien narkomaanien määrä on kasvussa. Sadat ihmiset kuitenkin pakoilevat hoitoja. Osasyyksi arvioidaan suosittua korvauslääke metadonia, joka herättää käyttäjissä edelleen suuria pelkoja.

Kotimaa
YLE

Suomessa arvioidaan olevan jopa 2400-2500 korvaushoitoa saavaa narkomaania. Määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun, mutta luku on asiantuntijoiden mukaan edelleen aivan liian pieni. Useissa kaupungeissa hoitopaikoista on pulaa, mutta käyttäjät myös paikoilevat hoitoja. Piilossa on tällä hetkellä satoja akuuttia hoitoa tarvitsevia.

Esimerkiksi Joensuussa korjaushoitoja tarjoavan Sovatek-säätiön kirjoilla on ainoastaan 20 käyttäjää.

Se (metadoni) on aivan sairasta. Se tekee ihmiselle saman kuin heroiini.

Jussi

- Meillä on kymmeniä ihmisiä piilossa. En tiedä varmasti miksi he eivät tule, mutta tilaa olisi, kertoo Sovatek-säätiön yleislääkäri Jari Puustinen.

Hoitopakoilua tapahtuu lukemattomista eri syistä, mutta yksi merkittävä saattaa löytyä käyttäjien metadonipelosta.

- Se (metadoni) on aivan sairasta. Se tekee ihmiselle saman kuin heroiini. Lamaa ja poistaa kaikki tarpeet olla tekemisissä ihmisen kanssa. Se poistaa myös sukupuolivietin, sanoo 15 vuotta huumeita käyttänyt Jussi.

Bubrenorfiini vastaan metadoni

Jussilla ja hänen tuttavillaan on selvä selitys käyttäjien piiloutumiseen Joensuussa. Moni sanoo suoranaisesti pelkäävänsä paikallisen Sovatek-säätiön vahvasti suosimaa korvaushoitolääke metadonia.

Metadonilla ihmiset pysyvät paremmin kuosissa, se on tosiasia.

Jari Puustinen

Metadoni on 1930-luvulla kipukäyttöön kehitetty synteettinen opioidi. Korvaushoidoissa sitä on käytetty 1960-luvulta lähtien. Toisena päävaihtoehtona hoidettaville tarjotaan Jussin ja hänen tuttaviensa suosimia bubrenorfiinipohjaisia lääkkeitä. Tunnetuimmat kauppanimikket jälkimmäisistä ovat käyttäjien suosima Subutex ja nykyisin korvaushoidoissa käytettävä Subuxone.

Suomalaisessa korvaushoidossa 65 prosenttia riippuvaisista käyttää bubrenorfiinipohjaisia lääkkeitä ja 35 prosenttia metadonia.

- Järjestelmässä on suosittu bubrenorfiinia, sillä siihen ei liity yksin käytettynä yliannostusriskiä toisin kuin metadonissa, selittää THL:n erikoissunnittelija Elina Kotovirta.

Jussi selittää metadonipelkoa käyttäjien toinen toisilleen raportoimista vaiktuksista. Huhut huonoista sivuvaikutuksista leviävät käyttäjäpiireissä nopeasti.

- Metadonin määrääminen on monesti käyttäjille myös rangaistuksenomainen toimenpide, kun oheiskäyttöä on bubrenorfiinin kanssa jatkuvasti, Jussi sanoo.

Osa käyttäjien peloista voi liittyä myös siihen, että Subuxone on kadulla metadonia halutumpaa. Onnistuessaan korvaushoidolla voi siis tehdä myös rahaa.

Yleislääkäri Jari Puustinen myöntää vain osan metadonihoidon haitoista. Seksihalut saattavat kyllä mennä, mutta hoidon tulokset hänen mukaan kiistatta paremmat.

- Metadonilla ihmiset pysyvät paremmin kuosissa, se on tosiasia. Minä olen tavannut hyvin tyytyväisiä metadonia käyttäviä, Puustinen sanoo.

Psykososiaalista hoitoa kaivataan

Jussi kuvailee nykyistä päihteistä vapaata oloaan olosuhteisiin nähden hyväksi. Perspektiiviä nimittäin löytyy.

15 vuoden aikana elimistön läpi kulki tuhansia piikillisiä heroiinia, amfetamiinia ja lappukaupalla lsd:tä.

Järjestelmässä on suosittu bubrenorfiinia.

Elina Kotovirta

Jussilla ei ole kokemusta metadonin tuomista sivuvaikutuksista, mutta heroiinin vieroitusoireet ovat edelleen tarkassa muistissa.

- Se pistää aineenvaihduntajärjestelmän täysin sekaisin. Pahimmillaan lihakset kramppaavat ja sitten kuset ja paskot housuihin. Olo kestää monesti viikosta kahteen, mutta tiedän ihmisiä, joilla ne ovat kestäneet kuukauden, Jussi kertoo.

Hyvää sanottavaa Jussilla ei ole myöskään Joensuussa tarjotusta korvaushoidosta.

- Sovatek-säätiöllä ei ollut lainkaan psykososiaalista hoitoa. Se oli napit huuleen ja mahdollisimman nopeasti veks, Jussi päättää.