"Ei nilviäinen vaan sairas"

Alkoholismi jää julkisessa keskustelussa piiloon, koska viinan kirot muuttuvat lääkärin vastaanotolla helposti "masennukseksi" tai "selkävaivoiksi". Tilanne voisi muuttua, jos alkoholismi tunnustettaisiin nykyistä reilummin sairaudeksi.

Kotimaa
Jarno Kauppinen
Jarno Kauppinen kertoo vuosikausia kestäneestä taistelustaan alkoholismia vastaan.

- Viikonlopussa saattoi mennä neljä viisi pulloa viinaa ja siihen muutama laatikko olutta päälle.

Maalarimestari Jarno Kauppinen taisteli pullon kanssa liki parikymmentä vuotta. Työviikolla hän tissutteli olutta, mutta viikonloppuna kurkkuun kaatui "kaksin käsin" kirkasta viinaa.

Työnsä ammattimies hoiti kunnialla, vaikka juominen lisääntyi ja krapulat pahenivat. Käry kävi lopulta 2000-luvun puolivälissä. Kauppinen tuli humalassa töihin ja hänen silloinen työnantajansa ohjasi miehen hoitoon.

- Kun siellä sitten mietittiin syitä alkoholin käyttööni, lääkäri totesi että se mahdollisesti johtuu masennuksesta. Mieluummin lähdettiin lääkitsemään sitä masennusta, Kauppinen muistelee kokemuksiaan kunnallisen puolen päihdehoidossa.

Alkoholismia vai masennusta?

Kauppinen ei ole kokemuksineen yksin. Lääkärin vastaanotolla alkoholismi diagnosoidaan helposti masennukseksi, vaikka masennus olisi pikemminkin juomisen seuraus kuin syy, sanoo päihdekuntoutusta tarjoavan Avominnen toiminnanjohtaja Mika Arramies.

- Me olemme laittaneet päihdepuolen asiat nyt mielenterveyspuolen sektorille ja siksi päihderiippuvuus (F10.2) -diagnoosi luokitellaan yhä useammin masennukseksi. Samalla masennus on kasvanut myös ennenaikaisten eläkkeelle jäämisten syynä vallan mahdottomasti, hän sanoo.

Tilastot näyttävät tukevan väitettä. Samaan aikaan kun alkoholin kulutus on kasvanut, alkoholisairauksien perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Masennus on sen sijaan yleistynyt merkittävästi.

Grafiikka työeläkeperusteista 1983-2011.
Luvut koskevat yksityistä sektoria. * Vuonna 1996 siirryttiin diagnoosiluokituksessa ICD-9 versiosta ICD-10 versioon. Uusissa eläkkeissä esiintyi parin vuoden ajan kummankin luokituksen diagnoosikoodeja. Kuvassa esitetyt sairaudet on pyritty luokittelemaan siten, että luokitusmuutos mahdollisimman vähän vaikuttaisi niihin. ** Tähän on kirjattu ainoastaan mielenterveyden sairausryhmään sisältyvät alkoholin aiheuttamat sairaudet. Alkoholin aiheuttamat neurologiset ja muut somaattiset komplikaatiot eivät sisälly tämän kuvan lukuihin. Grafiikka Juha Rissanen / Yle Uutisgrafiikka, lähde: SAK

Selvää on, että moni alkoholisti on myös masentunut, joten masennusdiagnooseillekin on omat perusteensa. Arramies kuitenkin muistuttaa, että alkoholismi aiheuttaa lähes aina masennusta, mutta ei päinvastoin.

- Alkoholismin oireita ovat esimerkiksi työ-, parisuhde- ja perheongelmat, masentuneisuus, paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä oman elämän ja arvomaailman vastainen käyttäytyminen. Emme me saa näitä oireita kuriin, jos alkuperäinen sairaus eli alkoholismi jää hoitamatta, Arramies sanoo.

Alkoholismin noidankehä on Arramiehelle tuttu myös omakohtaisesti. Hän on Kauppisen tapaan toipunut alkoholisti, joka raitistui Minnesota-mallisen 12 askeleen ohjelman avulla.

Työelämässä on 250 000 alkoholistia

Diagnooseja kannattaa pohtia, koska kyse on isoista asioista. Vaikka mielikuvia hallitsevat rapajuopot, totuus on toinen. Valtaosa alkoholisteista on mukana työelämässä. Arramiehen arvion mukaan Suomessa on noin 250 000 työssä käyvää alkoholistia. Alkoholi onkin työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy.

Alkoholismin jääminen piiloon muiden diagnoosien alle käy meille kaikille kalliiksi: alkoholisti kieltää ongelmansa, hoitoon ohjaaminen viivästyy ja hoitotulokset heikkenevät.

- Tuleeko oikea sairaus koskaan kuntoon, jos meillä on väärä diagnoosi ja hoitojatkumo? Arramies kysyy.

Ajatus sairaudesta helpotti

Jarno Kauppiselle masennuslääkkeistä oli vain vähän apua. Lääkkeet helpottivat rahtusen kuivilla olemista, mutta eivät vieneet viinanhimoa.

- Kyllä minä sinnikkäästi koetin olla lääkkeiden avulla juomatta, mutta jossain vaiheessa sitten aina retkahdin.

Kauppisen pysäytti lopullisesti vasta kovan ryyppyputken jälkeen iskenyt viinakramppi, joka oli niin raju, että lääkärit pelkäsivät pysyviä aivovaurioita. Teho-osastolta kotiin päästyään Kauppinen päätti lähteä kuuntelemaan Avominnen infotilaisuutta.

- Siellä kuulin, että masennukset, univaikeudet ja muut oireet ovat voineet johtua alkoholista, eikä toisinpäin. Ja ensimmäistä kertaa elämässä minulle kerrottiin, että tämä on perinnöllinen sairaus. Että en olekaan luonteeltani heikko tai mikään selkärangaton nilviäinen, vaan että alkoholismi johtuu jostakin, Kauppinen sanoo.

Nyt Pirkan Pinnoituksen omistaja-yrittäjä on ollut kuivilla liki neljä vuotta.

- Elämään on tullut rauha. Olen raitistumisen myötä saanut valtavasti lisää vapaa-aikaa ja ystäviä. On aikaa harrastaa ja touhuta lasten kanssa, kolmen pojan isä miettii.

Onko alkoholismi sairaus? 

Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli alkoholismin sairaudeksi jo vuonna 1952. Suomessa pelkkää alkoholimiriippuvuutta ei silti hyväksytä työkyvyttömyyden perusteeksi. Psykiatrian erikoislääkäri Matti O. Huttunen kirjoitti asiasta muutama kuukausi sitten Lääkärilehdessä seuraavasti:

”Kun alkoholismin sairausluonne kielletään, tuetaan alkoholisoituvan tai alkoholistisen potilaan alttiutta väheksyä ongelmaansa. Todistukset kirjoitetaan 'depression' tai 'selkävaivan' perusteella, vaikka alkoholi olisikin olennainen tekijä vaivojen taustalla.”

”Alkoholin ongelmakäytön tai alkoholismin käyttö lisädiagnoosina ohjaisi hoitoa jo varhaisessa vaiheessa oikeaan suuntaan. Nykyisin ongelmakäyttö lisädiagnoosina jää merkitsemättä, koska se johtaisi sairausloman tai kuntoutustuen eväämiseen.”

Huttusen mukaan juomisen pakonomaisuus tekee alkoholismista sairauden. Tieto siitä, ettei potilaalle yleensä myönnetä pelkän alkoholismin perusteella sairauslomaa tai työkyvyttömyyseläkettä, vaikuttaa kuitenkin diagnooseihin.

Podetaan krapulat omaan piikkiin

Sairausloman myöntäminen pelkän humalan tai krapulan perusteella sotii kuitenkin monen oikeustajua vastaan. Se on Huttusesta täysi ymmärrettävää.

Siksi hän ehdottaakin, että ensimmäinen sairauslomapäivä pitäisi potea omaan piikkiin, jos työntekijä ei pysty esittämään täysin yksiselitteistä syytä poissaololleen.

- Jos jalka menee poikki tai on sairaalassa tai on korkea kuume, sairauspäivärahan saisi nykyiseen tapaan. Mutta jos potee krapulaa tai ei vaan huvita mennä töihin, niin tappio menisi omaan piikkiin, Huttunen pohtii.

Alkoholismin tunnustaminen työkyvyttömyysperusteeksi ei kaikkia miellytä. Karenssipäivä vähentäisi väärinkäytösten mahdollisuutta, mutta tuskin poistaisi niitä kokonaan. Samalla se lisäisi myös lääkärintodistuksiin liittyvää rumbaa.

Selvää silti on, ettei nykyinenkään tilanne ole optimaalinen: Alkoholismi jää pinnan alle ja katoaa tilastoista ja julkisesta keskustelusta. Samalla maksamme perimmiltään viinan aiheuttamia sairauskuluja ja poissaoloja masennuksen ja muiden diagnoosien nimissä.

Hanna Säntti
toimittaja, A-studio