Itämeritutkijat: Lihansyönti pilaa Itämerta enemmän kuin kasvisruokailu

Itämeri voisi paremmin, mikäli entistä suurempi joukko ihmisiä siirtyisi kasvisruokaan. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastainen: lihankulutus kasvaa koko ajan.

luonto
Sinilevää sorsien uimavedessä Helsingin edustalla.
Seppo Knuuttila

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila sai helmikuussa arvostetun 20 000 euron suuruisen Itämeri-palkinnon. Palkinnon myöntänyt Itämerisäätiö sanoo Knuuttilan saaneen palkinnon yli 20 vuotta jatkuneesta omistautuneesta ja sitkeästä työstä Itämeren hyväksi. Seppo Knuuttila on sama mies, joka viime vuonna joutui Venäjän viranomaisten pidättämäksi, kun hän tutki Kingiseppin Fosforit-lannoitetehtaan päästöjä Luga-jokeen.

Maatalouden kuormitus ennallaan

Keskiviikkona Raumalla Itämeri-seminaarissa esitelmöinyt Seppo Knuuttila sanoo, että Suomen on turha röyhistellä rintaansa mitenkään erityisen loistavasti Itämeren suojelussa kunnostautuneena maana. Suomellakin on omat suojeluongelmansa, vaikka ne eivät olekaan samanlaisia jätepäästöjä, kuin Venäjälllä.

- Maatalous on Suomen suurin yksittäinen ravintolähde vesistöihin ja Itämereen ja sen osalta me ei olla onnistuttu vähentämään ravintokuormitusta tavoitteiden mukaisesti, sanoo Seppo Knuutila.

Tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan.

Seppo Knuuttila

- Asutusten ja teollisuuden päästöt vesistöön on kyllä meillä saatu aika hyvin kuriin, mutta maatalouden kuormitus on edelleen samassa tilanteessa kuin 2007, jolloin asetettiin kansalliseksi tavoitteeksi vähentää kolmannes maatalouden päästöistä vuoteen 2015 mennessä. Tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan, sanoo erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Veden kirkkauden pitäisi parantua oleellisesti

Myös Itämeren komissio asetti omat tavoitteensa Itämeren suojelussa. Tavoitteen mukaan vuonna 2021 Itämeri pitäisi olla hyvässä tilassa. Esimerkiksi Suomenlahden osalta se tarkoittaa sitä, että veden laatu olisi huomattavasti kirkkaampaa kuin nyt, näkösyvyys pitäisi olla noin neljä metriä.

- En usko, että myöskään tätä tavoitetta tullaan saavuttamaan. Tavoitteet oli alunperinkin liian kunnianhimoiset tälle aikataululle, Seppo Knuuttila sanoo.

Lihankulutus on kaksinkertaistunut

Vaikka Suomessa maatalous on suurin yksittäinen ravintolähde vesistöihin ja Itämereen, Seppo Knuuttila ei haluaisi syyllistää maatalousyrittäjiä. Knuuttilan mielestä maanviljelijät tuottavat lopultakin sitä, mitä kuluttajat eli me tavalliset ihmiset haluamme.

Mitä me kuluttajat olemme valmiit tekemään Itämeren hyväksi ?

Seppo Knuuttila

- Meillä on taipumus syyllistää viljelijöitä siitä, että maatalous on iso kuormittaja, mutta voisimme kysyä myös sitä, että mitä me kuluttajat olemme valmiit tekemään Itämeren hyväksi? Esimerkiksi viidessäkymmenessä vuodessa lihankulutus on kaksinkertaistunut. Suomen peltoalasta jopa 80 prosenttia on lihantuotannon ja karjanrehun tuotannon käytössä, Seppo Knuuttila pohtii.

Kasviruoka kuormittaa vähemmän

Seppo Knuuttilan mukaan jos lihankulutus olisi vähäisempää tultaisiin toimeen pienemmällä peltoalalla, joka vähentäisi suoraan kuormitusta vesistöön.

Jos lopettaisimme lihansyönnin Itämeri voisi paremmin.

Seppo Knuuttila

- Jos lopettaisimme lihansyönnin, Itämeri voisi paremmin, se on selvää, sanoo Seppo Knuuttila.

Knuuttila sanoo, että Itämeritutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että lihansyönti ja karjatalous ovat Itämerelle vahingollisempia kuin kasvisruokaan perustuva maataloustuotanto.Knuuttila ei kuitenkaan vaadi, että ihmisten pitäisi siirtyä kokonaan kasvisruokaan, mutta ihmisten olisi hyvä tiedostaa asian eri puolet. Esimerkiksi jo se, että jos kuluttajat siirtyisivät luomulihan syöjiksi, se vähentäisi suoraan päästöjä Itämereen.