1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Uusi paavi antaa kasvot etelälle

Vastavalitulla paavi Franciscus I:llä on mahdollisuus ottaa esille eteläiselle pallonpuoliskolle tärkeitä teemoja, arvioi dosentti Elina Vuola. Tällaisia olisivat esimerkiksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja koulutus.

Lehtimyyjä möi paavi Franciscus I:n kuvalla varustettua sanomalehteä Kolumbian pääkaupungissa Bogotassa torstaina 14. maaliskuuta. Kuva: Mauricio Duenas / EPA

Argentiinalaisen arkkipiispan valinta uudeksi paaviksi lisää Argentiinan ja koko Latinalaisen Amerikan itsetuntoa. Maanosa on ollut katolilainen yli 500 vuotta, mutta Franciscus I on ensimmäinen eteläisestä Amerikasta valittu paavi.

- Voi sanoa, että oli jo aikakin. Suurin osa maailman katolilaisista elää Latinalaisessa Amerikassa, sanoo Helsingin yliopiston Latinalaisen Amerikan tutkija, dosentti Elina Vuola YLE Radio Suomen Ajantasassa.

Toistaiseksi on vaikea sanoa, onko paavi Franciscus I:n merkitys vain symbolinen. Toimiessaan arkkipiispana nykyinen paavi tuli tunnetuksi köyhien oikeuksien puolustajana ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannattajana. Tätä taustaa vasten Vuola toivoo, että uusi paavi nostaisi esille esimerkiksi sen, että Latinalaisessa Amerikassa on maailman suurimmat tuloerot.

- Latinalaisessa Amerikassa merkittävä yhteiskunnallinen tekijä on se, että siellä on hyvin rikkaita ja hyvin paljon hyvin köyhiä, lisää Vuola.

Jesuiitat tunnetaan omapäisenä sääntökuntana

Franciscus I tulee jesuiittojen sääntökunnasta. Tämä suhteellisen myöhään, 1500-luvulla, syntynyt sääntökunta on korostanut erityisesti hengellisiä harjoituksia, kuten rukoilua, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja koulutusta.

Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa monet koulut ja yliopistot ovat jesuiittojen ylläpitämiä. Useiden arvioiden mukaan juuri jesuiittojen koulut ovat maanosan parhaimpia oppilaitoksia. Tästä näkökulmasta jesuiitoilla on ollut merkittävä rooli Latinalaisessa Amerikassa.

Vuola arvioi, että jesuiittojen painotukset näkyvät paavin toiminnassa, eli hän nostanee esille erityisesti koulutuksen merkitystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vuola lisää, että jesuiitat ovat aina olleet omapäinen sääntökunta, joka ei ole pelännyt olla eri mieltä valtioiden kanssa esimerkiksi siirtomaapolitiikasta. Lisäksi jesuiitat ovat aikoinaan olleet eri mieltä jopa Rooman kanssa, mikä johti jesuiittojen karkotukseen Latinalaisesta Amerikasta.

Vuola kuitenkin muistuttaa, että Latinalaisesta Amerikasta tuleva paavi näyttää Euroopassa hienommalta kuin Argentiinassa. Argentiinan katolisen kirkon arvostuksessa on säröjä, sillä siellä kirkko ei ole vielä ruotinut kokonaan historiaansa maan diktatuurin ajalta.