Arabian kieleen kaivataan suomalaisia oppikirjoja

250 miljoonan ihmisen äidinkieltä arabiaa puhuu Suomessa reilu kymmenentuhatta ihmistä. Ensimmäisen suomi–arabia–suomi-sanakirjan kirjoitti Lappeenrannassa asuva libanonilainen Elias Harb. Akateemisella tasolla suomalaiset arabian kielen oppikirjat kuitenkin loistavat poissaolollaan. Kieltä voi yliopistotasolla opiskella Helsingissä.

Kotimaa
sanakirja
Yle Etelä-Karjala

Suomalaisia arabian kielen kirjoja on vain kourallinen. Tilanne on kuitenkin parantunut 90-luvun puolivälistä. Ensimmäisen suomi–arabia–suomi-sanakirjan muutama vuosi sitten kirjoittanut Elias Harb huomasi muuttaessaan 1995 Lappeenrantaan, ettei oppikirjoja ole lainkaan.

Meillä ei tällä hetkellä ole kansainvälisesti vertailukelpoista arabian sanakirjaa

Sylvia Akor

- Vaikka arabian kieltä puhutaan maailmassa paljon, niin silti sanakirjoja ei ollut. Uskon että tämä johtuu siitä ettei Suomessa tuohon aikaan vielä ollut paljon arabian kielisiä.

Tällä hetkellä suomalaiset arabian kielen oppikirjat eivät ole käytössä yliopistotasolla.

- Nykyisten kirjojen laatu ei riitä yliopistotason opiskeluun. Kirjoittajien kielitieteellinen pätevyys ei ole ollut riittävää ja mm. sanojen käytölle ei ole annettu tarpeeksi asiayhteyksiä. Meillä ei tällä hetkellä ole kansainvälisesti vertailukelpoista arabian sanakirjaa, sanoo Helsingin yliopiston maailmankulttuurien laitoksen lehtori Sylvia Akar.

Kirjallisuuden puute oli Harbille yksi syy miksei hän jatkanut kansalaisopiston arabian kielen alkeiskurssin opettamista.

- Lisäksi opinnoissa ei ikinä edistytty. Aina piti aloittaa alusta. Kurssin loputtua oppilaat osasivat juuri ja juuri kirjoittaa oman nimensä, Harb muistelee.

Helsingin yliopiston arabian ja islamin tutkimuksessa käytetään tällä hetkellä vain englannin kielisiä arabian oppikirjoja.

- Suomen kielinen oppikirja olisi hyvä saada ja suunnitelmissa olisi saada kasaan työryhmä pohtimaan asiaa, Akar kertoo.

Puhekieltä ei arvosteta arabian kielen opetuksessa

Arabian kieli on värikäs, mutta mutkikas kieli. Murteita kielessä on lähes yhtä paljon kuin maitakin jossa sitä puhutaan. Arabian kieltä puhutaan kaikissa 22:ssa arabiliiton maassa ja se on maailman kuudenneksi puhutuin kieli. Arabian kieli voi kuitenkin muuttua paljon eri murrealueille siirryttäessä.

- Esimerkiksi Egyptissä murre on täysin erilaista kuin esimerkiksi muissa Pohjois-Afrikan maissa, sanoo Akar.

Juuri murteet tekevät arabian opiskelusta hankalaa. Suomessa opetus keskittyy arabian kirjakieleen, mutta puhekieltä ei akateemisella tasolla arvosteta. Myöskään resurssit eivät riitä. Eri murteita osaavia opettajia ei ole tarpeeksi.

- Kun opittua kieltä toteutetaan käytännössä, niin murreosaaminen korostuu. Arabian kirjakieltä osaavat arabimaissa kaikki jotka ovat käyneet koulua. Arabimaissa luku- ja kirjoitustaito on kuitenkin vielä iso ongelma. Kotona opittu spontaani puhekieli poikkeaa todella paljon kirjakielestä, Akar sanoo.