Katainen: Kilpailukyvyn vahvistaminen on parasta elvytystä

EU:n huippukokouksessa puidaan talouden suuntaviivoja heikkojen kasvulukujen valossa. Suomi tukee yhä kurinalaista linjaa.

Ulkomaat

EU-johtajat kokoontuvat illalla pohtimaan sitä, mihin suuntaan EU-maiden pitäisi talouttaan viedä. Huippukokouksen on määrä ottaa kantaa komission antamiin talouden suuntaviivoihin, joita jäsenmaiden tulee noudattaa.

Komission ehdotuksessa ensimmäisenä tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen. Pääministeri Jyrki Katainen ei usko, että komission ehdottama linja kokouksessa merkittävästi muuttuu.

- Jos ajatellaan että tehtäisiin muutos koska kurinalaista taloudenpitoa ei enää tarvittaisi, en usko että kukaan antaisi enää lainaa ongelmallisille, Katainen sanoi matkalla eurooppalaisen EPP-puolueen kokoukseen EU-huippukokouksen alla.

Vähemmän kurinalaisen linjan puolesta on puhunut esimerkiksi Ranska. Sen neuvotteluasema kuitenkin kärsii siitä, että maa ei ilmoituksensa mukaan saa budjettivajettaan supistettua EU:n kanssa sovittuun kolmeen prosenttiin tänä vuonna.

- Ranskaan kohdistuu paljon paineita, joten en usko, että se on parhaassa mahdollisessa neuvotteluasemassa, sanoo tutkimuslaitos European Policy Centerin pääekonomisti Fabian Zuleeg.

Leikkaukset eivät aina vakauta

Saksa antoi vastauksensa keskusteluun aiemmin tällä viikolla, kun maan hallitus esitteli liittopäiville hyvin kurinalaisen budjetin, joka pitää sisällään viiden miljardin euron säästöt. Zuleegin mukaan viesti oli tosin suunnattu ensisijaisesti kotiyleisölle, koska syyskuun liittopäivävaalit lähenevät.

Zuleegin mukaan julkisuudessa puitu leikkausten ja kasvupolitiikan vastakkainasettelu ei ole yksioikoinen.

- Julkisen talouden vakauttamista tulee mielestäni jatkaa. Kysymys kuuluu, onko se sama asia kuin leikkauspolitiikka, Zuleeg sanoo.

Esimerkiksi Britanniassa leikkaukset eivät ole johtaneet julkisen talouden vakautumiseen, vaan maan budjettivaje on pahentunut koska rajut leikkaukset ovat vieneet pohjan talouskasvulta.

Juupas-eipäs-väittelyn sijaan eurooppalainen talouspolitiikka pitää nyt tutkijan mukaan ottaa suurennuslasin alle.

- Nykyiset toimet pitää käydä läpi ja katsoa, mitkä niistä auttavat ja mitkä estävät kasvua, Zulegg sanoo. Talouskasvua vauhdittavia toimia ovat hänen mukaansa esimerkiksi sisämarkkinoiden avaaminen ja työmarkkinoiden uudistukset.

Zuleegin mukaansa talouskurilinja on jo lieventynyt leikkauskritiikin ja kansalaisten protestien seurauksena.

Suomi korostaa kilpailukykyä

Suomen pääministeri Jyrki Katainen tulkitsee keskustelua saman suuntaisesti.

- Pelkästään julkisia varoja käyttämällä kasvun vahvistamiseen ei voida saada riittäviä tuloksia aikaiseksi. Kilpailukyvyn vahvistaminen on kaikkein paras elvytyskeino, Katainen sanoi.

Suomi ajaa Kataisen mukaan kokouksessa talouskuria, mutta myös esimerkiksi nuorisotyöttömyyden torjumista.

Ammattiyhdistykset järjestivät huippukokouksen alla läheisessä puistossa leikkauslinjaa ja rahavaltaa vastustavan muutaman tuhannen ihmisen mielenosoituksen. Teemana oli, että kansan ei pitäisi enää maksaa kriisistä.

- Pankkien pitäisi maksaa, koska ne aiheuttivat kriisin, ja veronmaksajat pelastivat pankit, Giorgiokseksi esittäytyvä nuori mies sanoi räntäsateessa.

Lähteet: Yle Uutiset