Miksi Jutta Urpilainen ei nyökkää?

Eleillä ja ilmeillä kuuntelija joko vahvistaa tai vastustaa, mitä puhuja sanoo. Kun pääministeri Jyrki Katainen (kok.) puhuu, ei hallituskumppani ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) juuri nyökkäile. Ehkä syy on siinä, että nyökyttely on tyttömäistä, arvioi asiantuntija.

Näkökulmat
Jutta Urpilainen
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ja pääministeri Jyrki Katainen (kok.) esiintyivät hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa Säätytalossa 28. helmikuuta.

Pääministeri Jyrki Kataista kuunteleva valtiovarainministeri Jutta Urpilainen antaa vain harvoin niin sanottuja ymmärtämissignaaleja. Nyökyttelevien eleiden merkitys on viestiä yleisölle, onko kuuntelija samaa mieltä puhujan kanssa. Jos otsa rypistyy nyökyttelyn sijaan, on kuuntelija eri mieltä.

- Nämä ovat hyvin tärkeitä. Usein non-verbaalinen viestintä on tärkeämpää kuin mitä sanotaan. Urpilainen on itse sanonut olevansa "täti tiukka", ehkä ilmeidenkin pitää silloin olla, sanoo Helsingin yliopiston viestinnän professori Leif Åberg.

Åberg ottaa esimerkin Yhdysvaltojen politiikasta. Siellä merkittävien vaalien yhteydessä perheenjäsenet ja ystävät näkyvät puhujan taustalla nyökyttelemässä. Taustalla näkyvä on tärkeää. Se on ymmärretty hillitympänä nyt Suomessakin.

Poliittinen pesäero vai irtiotto nyökyttelevän naisen mielikuvasta?

Pääministeri ja valtiovarainministeri ovat varmasti monesta asiasta erimielisiä. Monesta asiasta he ovat samaa mieltäkin. Naamasta se ei aina näy.

- Jutta ei nyökkää, koska se on mielistelevä tai myöntyvä ele ja hän haluaa välttää nyökkäilevän naisen mielikuvaa. Nainen helposti poseeraa pää vinossa ja se tulkitaan tyttömäiseksi. Yritän itsekin naisena välttää nyökyttelyä, sanoo henkilöbrändien viestintään erikoistunut kouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo.

Kaikkia eleitä ja ilmeitä ei voi hallita. Ilo, suru tai yllättyneisyys ovat niin alkukantaisia, että samoja eleitä voi olla jopa eläimillä. Ymmärtämissignaaleja voi sen sijaan harjoitella.

- Uskon, että Urpilainen on pohtinut esiintymistään. Siinä on paljon tiedostavaa. Onhan hän kehittynyt esiintyjänä ja puhujana. Hän on nykyään aika hyvä siinä, toteaa puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.

Viestinnän professori Leif Åberg uskoo, että taustalla voi hyvinkin olla pitkäjänteisempi valtiomiesmäisyyden rakentaminen. Siihen ei alistuminen ja poliittisten haastajien myötäily kuulu.

Kun yksi puhuu, katso muita

Professori Åbergin mukaan Urpilainen toimii hyvänä esimerkkinä ymmärtämissignaaleista.

- Kun muistaa hänen poliittisen uransa alkua, niin siinä oli ylilyöntejä. Oli tämä käsi nyrkissä "toverit!"” -tokaisu puolueväelle ja "ihan ensimmäiseksi haluan kiittää" esimerkki. Värikäs käytös ei silloin oikein purrut, Åberg sanoo.

Nyt Urpilainen on matkalla politiikan raskaaseen sarjaan seuraavien vaalien kautta. Åbergin mukaan Urpilaisen eleet voivat hyvinkin olla tietoisia tilanteissa, joissa SDP on jo tehnyt päätöksiä etäisyyden ottamisesta hallituskumppani kokoomukseen.

Åberg neuvoo esimerkiksi hallituksen yhteistilaisuuksissa tarkkailemaan muidenkin ministereiden eleitä ja ilmeitä.

- Pitäisi katsoa, miten SDP:n muut ministerit elehtivät. Jos elekieli on samansuuntaista kuin Urpilaisella, silloin se on puoluetason spekulaatio. Jos taas pelkästään Urpilainen ei nyökyttele, niin silloin se on hänen oma juttunsa, sanoo Åberg.