Viestinnän tutkinnot ovat muutoksen murroksessa

Viestintäalan työelämä kehittyy kovaa vauhtia, mutta koulutus laahaa jäljessä. Uusilla linjauksilla koulutus halutaan vastaamaan paremmin työelämän tarpeita ja helpottamaan työllistymistä.

Kotimaa
videokamera miehen kädessä.

Valtakunnallisessa viestintäalan tutkintojen kehityshankkeessa on pohdittu tulevaisuuden suuntaviivoja viestintäkoulutuksessa. Opetushallituksesta yli-insinööri Kati Lounema kertoo, että tavoitteena on ollut luoda tutkintoja, jotka vastaavat työelämän tarpeita.

- Erityisesti on pyritty hakemaan hyötyjä, jotka liittyvät teknisen ja luovan osaamisen yhdistymiseen. Sitä kautta halutaan parantaa tutkinnonsuorittajan mahdollisuutta työllistyä.

Hankkeessa ehdotetaan, että viestinnän ammatillisia tutkintoja yhtenäistetään.

Koulutuksessa rahat pitäisi ohjata sinne, missä tulee tuloksia eikä sinne missä on ruuhkaa ja minne on vaikea päästä opiskelemaan.

Pekka Mölsä

- Käytännössähän alat ovat työelämässä jo yhdistyneet, mutta koulutuksessa ne ovat olleet erillään rahoitussyistä, sanoo audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan puheenjohtaja Pekka Mölsä.

Mölsän mukaan ongelma onkin juuri siinä, että työelämä kehittyy ensin ja koulutuselämän kehittämistarpeet tulevat työelämästä.

- Koulutuksen kehittäminen on hidasta ja vaatii monenlaista byrokratiaa ennen kuin muutokset hyväksytään.

Viestinnän koulutuksen kehittämisessä iso haaste on lisäksi se, että viestintä liittyy alana myös moniin muihin aloihin.

- On tärkeää erottaa selkeästi viestintäammatit, mutta myös muut työt, joita viestintä palvelee. Tässä yhteensovittamisessa on edelleen haastetta, Lounema toteaa.

Tallennetuotannossa olisi työpaikkoja, mutta ei koulutusta

Audiovisuaalinen viestintä on ollut ammattillisessa koulutuksessa vasta vuodesta 1995 lähtien, joten ala on varsin tuore Suomessa.

- Audiovisuaalinen viestintä yhdistää ihmisiä sekä maakunnallisesti että kansainvälisesti. Se on siinä mielessä hyvin tärkeä ala, Mölsä sanoo.

Audiovisuaalisen viestinnän koulutus monipuolistuu tulevaisuudessa, sillä uutena on tulossa peligrafiikan ammattitutkinto. Viime kesänä audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon lisättiin tallennetuotannon osatutkinto.

Pelituotanto on menestysala, mutta tallennetuotanto edustaa Mölsän mukaan näkymätöntä alaa, joka palvelee kulttuuriperinnön tallentamista.

- Kajaanissa on esimerkiksi IBM:n palvelin ja CSC:n palvelukeskus, joka tallentaa digitaalisesti kulttuuriperintöä kovalevyille, mutta koulutusta ei ole olemassa. Nyt olisi tärkeää saada koulutus käyntiin, koska tällä alalla olisi työpaikkoja.

Koulutus suunnattava sinne missä syntyy tuloksia

Kulttuurialan koulutuspaikat ovat olleet liipaisimella sekä ammattikorkeakouluissa että ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi koulutuspaikkoja on keskitetty erityisesti eteläiseen Suomeen.

Koulutuksen kehittäminen on hidasta ja vaatii monenlaista byrokratiaa, ennen kuin muutokset hyväksytään.

Pekka Mölsä

Mölsä huomauttaa, että koulutus ei ole paikasta riippuvainen eikä keskittäminen ole oikea tie. Koulutusta kannattaisi Mölsän mielestä järjestää maaseudulla, missä oppimistulokset ovat paremmat.

- Maaseudulla noin 70 prosenttia opiskelijoista valmistuu kolmessa vuodessa. Esimerkiksi Helsingissä, minne paikkoja on siirretty, valmistuu vain noin 40 prosenttia opiskelijoista. Koulutuksessa rahat pitäisi ohjata sinne, missä tulee tuloksia eikä sinne missä on ruuhkaa ja vaikea päästä opiskelemaan.

Viime vuosina hakijoita viestintäalalle Helsinkiin on ollut yli 1000, mutta koulutukseen pääsee vain noin 80.

- Toki koulutusta on nyt lisätty, mutta kun valmistuminen on heikkoa myös tulokset ovat heikkoja. Lisäksi on olemassa syrjäytymisvaara. Koulutustakuukaan ei tässä toteudu sillä tavalla kuin pitäisi. Maaseudulla varmasti pystyttäisi myös koulutustakuuta toteuttamaan paremmin, Mölsä arvioi.