Arktinen nousu vaikuttaa sotaharjoituksiin

Arktisen alueen taloudellinen nousu vaikuttaa myös pohjoismaiden välillä tehtävään puolustusyhteistyöhön. Suomen puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan pohjoisen alueiden merkityksen kasvaminen vaikuttaa jatkossa pohjoismaiden yhteisiin taisteluharjoituksiin.

politiikka
Suomen puolustusministeri Carl Haglund (vas.) ja hänen norjalainen kollegansa Anne-Grete Strøm-Erichsen Rovaniemellä.
Suomen puolustusministeri Carl Haglund (vas.) ja hänen norjalainen kollegansa Anne-Grete Strøm-Erichsen Rovaniemellä.Pia Tuukkanen / Yle

Haglund ei tarkemmin täsmentänyt, tarkoittaako tämä mahdollisesti yhteisten sotaharjoitusten lisäämistä pohjoisilla alueilla.

Haglund muistutti, että arktisen alueen nousun ansiota Lapin varuskunnat säilyivät puolustusvoimauudistuksessa.

Haglundin isännöimä pohjoismaiden puolustusministerien kaksipäiväinen kokous päättyi Rovaniemellä perjantaina. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusministerit keskustelivat muun muassa maiden armeijoiden yhteistyön lisäämisestä ja yhteisistä kansainvälisistä operaatioista muun muassa Afganistanissa.

Yksi päätetyistä asioista oli neljän pohjoismaan yhteinen YK-joukkopooli.

- Sen avulla pohjoismaat koordinoivat yhdessä ennen YK:lle ilmoittamista, minkätyyppisiä kontribuutioita me voimme mahdollisesti antaa. Se tarkoittaa sitä, että voimme enemmän täydentää toisiamme kuin sitä että kaikki erikseen tekevät ja mahdollisesti tarjoavat samoja asioita, Haglund selventää.

Tanska mukaan lentoharjoitukseen

Pohjoismaat ovat tehneet pitkään sotilaallista yhteistyötä ja sitä aiotaan edelleen syventää. Yksi yhteistyömuoto ovat yhteiset sotaharjoitukset. Puolustusministerit seurasivat pohjoisen taivaalla lennettyä Crossborder-lentoharjoitusta torstaina. Yhteistyökohteita on Haglundin mukaan enemmänkin.

- Materiaalipuolella meillä on kymmeniä yhteisiä hankkeita vireillä. Crossborder-harjoitustoimintaa ollaan laajentamassa niin, että Tanskakin tulee siihen mukaan. Myös kansainväliseen yhteistyöhön tulee uusia ulottuvuuksia, joten tässä tapahtuu paljon tällä hetkellä ja pidän sitä hyvänä, Haglund luettelee.

Yksi ministerikokouksen aihe oli Afganistan. Naton johtama ISAF-kriisinhallintoperaatio päättyy Afganistanissa vuonna 2014. Jatko-operaatiota suunnitellaan parhaillaan. Haglund ei ottanut suoraan kantaa siihen, miten ja millä vahvuudella suomalaiset ovat mukana Afganistanissa vuoden 2014 jälkeen.

- Tärkeintä on, että me [pohjoismaat] toimimme edelleen jossain muodossa yhdessä. Tänä päivänä me olemme esimerkiksi ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa pohjoisessa ja toivottavasti pystymme löytämään myös yhteisiä ratkaisuja vuoden 2014 jälkeen. Se, että mikä se vahvuus on, ei ole kenenkään osalta varmaa, mutta varmalta näyttää se, että me pohjoismaat haluamme tehdä siellä yhteistyötä myös vastaisuudessa.

Haglund toivoo, että suomalaisten kohtalo Afganistanin tulevassa operaatiossa olisi jossain määrin selvillä jo ensi kesänä.

- On myönnettävä, että koko muu maailma on riippuvainen siitä, mikä on amerikkalaisten lopullinen kontribuutio, koska se on ollut niin keskeinen ja iso osa kokonaisvahvuutta siellä. On spekuloitu, että kesällä tietäisimme siitä enemmän. Sen jälkeen tulee Suomen kansallinen päätöksenteko, mikä venyy varmasti syksyn puolelle tai voi kestää vielä vuoden.

Kapinallisten iskut jatkuvat Afganistanissa. Jos maa ei ala rauhoittua, vetäytyvätkö suomalaiset kokonaan maasta?

- Kapinallisten iskut kyllä jatkuvat mutta koko maan turvallisuustilanne on kyllä monelta osin parantunut ja Afganistanin omat turvallisuusjoukot vastaavat yhä suuremmasta osasta maan turvallisuudesta. Tietenkin siellä on myös haasteita. Ainakin minulla on periaate, että jos ja kun Suomi on siellä yhä vuoden 2014 jälkeen, puitteiden pitää olla sellaiset että voimme vähintään yhtä hyvin kuin tänä päivänä turvata suomalaisten työolosuhteet siellä.

Haglundin mukaan suomalaiset olisivat jatkossakin Afganistanissa pääasiassa siviili- ja koulutustehtävissä.

- Omasuojasta on kuitenkin pidettävä huolta. Kuka omasuojasta ottaa vastuun ja pystyvätkö Afganistanin omat turvallisuusviranomaiset kantamaan vastuun vai vaatiko se sitä että entiset ISAF-maat ovat jollain tavalla siinä mukana, ovat asioita, jotka täytyy tässä tulevan vuoden aikana arvioida.

Kouluttajia Maliin

Toinen ajankohtainen kriisipesäke on Mali, joka sijaitsee Keski-Afrikassa. Maan hallitus taistelee entisen siirtomaaisäntä Ranskan tuella islamistikapinallisia vastaan. Suomi ei ole taisteluissa mukana, mutta on päättänyt lähettää kymmenkunta sotilaskouluttajaa Maliin.

- Kyse on EU:n koulutusoperaatiosta. Siellä on tukikohta, missä koulutetaan Malin omia joukkoja. Operaatiossa ei osallistuta taisteluihin, johon Ranskan ja muiden sotilaat ovat osallistuneet. YK mahdollisesti suunnittelee jotakin jatketta ranskalaisten toiminnalle, mutta tällä hetkellä Suomi ei ole menossa siihen mukaan.

Pohjoismaiden puolustusministerit tapaavat seuraavan kerran ensi joulukuussa Helsingissä.