Vielä ei täyskieltoa mehiläisille vaarallisille neonikotinoideille

Vaikka nyt ei syntynyt pysyvää päätöstä, asia etenee kuitenkin komission kieltolinjan pohjalta.

Ulkomaat
Mehiläinen. Mehiläistutkimukset aloitettiin Suomessa viime kesänä.
Lehtikuva

EU-maiden virkamiehistä koostuva komitea ei vielä päättänyt mehiläistappajiksikin väitettyjen hyönteismyrkkyjen täyskiellosta. Tänään perjantaina Brysselissä käydyssä äänestyksessä enemmistö kannatti aineiden kieltoa, mutta koska päätöksen taakse ei saatu jäsenmaiden määräenemmistöä, asian käsittely jatkunee huhtikuussa muutoksenhakukomiteassa. Äänestyksessä 170 ääntä annettiin käyttökiellon puolesta, 93 vastaan ja äänestyksestä pidättyjiä oli 79 ääntä.

Komissio esitti klotianidiinii-, imidaklopridi- ja tiametoksaami-nimisten neonikotinoidien käyttökieltoa kasvinsuojeluaineena eräillä viljelykasveilla. Niiden käyttö peittausaineena, rakeena tai ruiskutettuna kiellettäisiin komission listalla olevilta kasveilta. Peittauksella tarkoitetaan sitä, että hyönteismykky on jo siemenessä valmiina kun se kylvetään maahan. Komission ehdotuksessa kielto tulisi voimaan heinäkuussa.

Kieltolistalla ovat useimmat Suomessa viljellyt viljat ja öljykasvit. Tärkein näistä on rypsi, jota viljellään Suomessa noin 65 000 hehtaaria. Luomuviljelyä alasta on noin 4 000 hehtaaria.

Kasvihuoneissa ja juurikkaissa neonikotinoideja saisi komissionkin esityksen mukaan edelleen käyttää.

Suomea kokouksessa edustanut maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Tove Jern kertoo, että suurista jäsenmaista ainakin Ranska, Italia ja Slovenia olivat kiellon kannalla. Italia tosin liittyi kieltoa kannattavien maiden joukkoon vasta viime vaiheessa.

Suomi tukee rajoituksia

Suomikin on Jernin mukaan tukenut rajoituksia, mutta katsoo, että jäsenmaille pitäisi antaa mahdollisuus tutkia lisää neonikotinoidien vaikutuksia. Myös Saksa on ollut kompromissin kannalla täyskiellon sijaan. Maa-ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) on pitänyt valmisteiden täyskieltoa liian rajuna toimenpiteenä ja korostanut, että tutkimuksia on jatkettava.

Erityisesti Keski-Euroopassa mehiläisten joukkokuolemat on yhdistetty neonikotinoideihin. Tämän on tuonut esiin muun muassa Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA. Tämän takia komissio on päätynyt esittämään joidenkin aineiden täyskieltoa.

Kylvötekniikka ja siemeniä levittävät koneet ovat kuitenkin muualla Euroopassa erilaisia kuin Suomen rypsipelloilla, joten Suomi on pitänyt tarpeellisena tutkia asiaa lisää. Etelä-ja Keski-Euroopassa on epäilty tuholaismyrkkyjen pöllyävän ilmaan pääasiassa maissipelloilla juuri erilaisten viljelytekniikoiden takia.

Suomessa ei ole havaittu mehiläisten joukkokuolemia. Joidenkin arvioiden mukaan mehiläisten kohdalla kyse saattaa olla monien asioiden yhteisvaikutuksesta, tuholaismyrkkyjen lisäksi loisista ja ilmansaasteista. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton mielestä tietoa neonikotinoidien vaarallisuudesta on riittävästi.

Mehiläiset ovat maataloudessakin erittäin tärkeitä pölyttäjiä. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä on laskenut, että mehiläiset pölyttävät rypsistä jopa 90 prosenttia.

Suomi ei äänestänyt lainkaan Brysselissä, koska Saksan ehdottama kompromissi ei edennyt.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus