Järvilohen pelastusoperaatiossa pallo nyt kalastajilla - "Voimassaolevat alamitat ravisteltu hihasta"

Sukupuuton partaalla pyristelevän villin järvilohen pelastamisessa ollaan siirrytty uuteen aikakauteen. Kun vielä muutama vuosi sitten lajin suurimpana lisääntymisesteenä oli luontaisten kutupaikkojen puute, aukeaa tänä vuonna lohille täysin uusia koskialueita. Myös kalastustapojen on muutettava, jos kanta halutaan elvyttää.

luonto
Kaksivuotias merkitty järvilohi.
Kaksivuotias merkitty järvilohi.Mirko Laakkonen / Ely-keskus

Vastuu luontaisesti lisääntyvän järvilohen kannan kasvattamisessa on nyt myös kalastajilla, sanoo RKTL:n erikoistutkija Jorma Piironen.

Järvilohi pääsee jo tänä syksynä yrittämään lisääntymistä Pohjois-Karjalassa yhdessä alkuperäisessä kutujoessaan KHO:n tammikuisen päätöksen turvin.

Maakunnan kosket ja virta-alueet tyrehtyivät muinoin energiayhtiöiden valjastaessa joet energiatuotantoon.

Kutulohia aiotaan siirtää tänä syksynä Pielisjoesta Kuurnan voimalan alapuolelta Ala-Koitajoen vanhaan uomaan.

- Päätös avaa uuden sivun järvilohen historiassa. Kudun onnistuminen ja riittävä poikastuotanto luonnonympäristössä ovat järvilohen elinkierron palauttamisen kannalta tärkeintä. Nyt myös kalastajien toiminnalla on entistä suurempi merkitys. Villejä kaloja ei saisi joutua pataan, Piironen sanoo.

Kalastusta varten istutettavat kalat merkitään rasvaeväleikkauksella, jotta ne voidaan erottaa villeistä, rasvaevällisistä lohista.

Miksi kaloja ylipäätään istutetaan, jos niistä ei haluta tuottoa.

Jorma Piiroinen

Alamitat eivät biologisesti perusteltuja

Kalastajien lisäksi lohen tulevaisuuteen vaikuttaa myös lainsäätäjien toimet. Pitkään ja hartaasti valmistellussa kalastuslain kokonaisuudistuksessa puututaan todennäköisesti myös liian pienenä pidettyihin lohen alamittoihn.

- En tiedä mistä hihasta ne on ravisteltu 1980-luvulla, mutta niillä ei ole mitään tekemistä biologian kanssa. Nykyäänhän tilanne on ihan sama, kuin metsänomistaja kaataisi taimikon. Esimerkiksi taimenen alamitta voi olla tietyillä järvillä 40 senttimetriä. Se on vasta reilun puolen kilon kokoinen, kun taimen pystyy kasvamaan jopa kahdeksankiloiseksi, Piironen toteaa.

Piiroisen mielestä taimenen perusteltu alamittakoko olisi 50-55 senttimetriä ja järvilohen osalta 60 senttimetriä. Tähän löytyy biologiset perusteet, sillä näihin mittoihin kalat kasvavat nopeasti jo parin järvivuoden aikana.

- Sitä paitsi liha on parhaimmillaan juuri ennen ensimmäisen sukukypsyyden saavuttamista. 60 senttinen järvilohi on muuten jo yli kaksikiloinen, eli sehän tuplaisi tuoton nykyiseen alamittaan verrattuna. Miksi kaloja ylipäätään istutetaan, jos niistä ei haluta tuottoa, Piiroinen kysyy.

- Jos ajatellaan villiä kalaa ja puhutaan yhden kudun periaatteesta, niin alamitta tulisi nostaa 70-80 senttiin. Parasta olisi kuitenkin jättää ne villit kalastamatta.

Tulokset näkyvät 2020-luvulla

KHO:n päätös uusien vaelluspaikkojen avaamisesta on siis ainoastaan päänavaaja villin järvilohen pelastamisoperaatiossa.

Niillä ei ole mitään tekemistä biologian kanssa.

Jorma Piironen

Ensimmäiset villit järvilohet voisivat olla Vuoksen selkävesillä aikaisintaan 3-4 vuoden kuluttua. Todelliset tulokset kannan elvyttämisessä nähdään vasta 2020-luvulla.

Tähän mennessä pallo on Piirosen mukaan kalastajilla.

- Kun lohen järvivaiheen vaellukset ulottuvat aina eteläisimmille Saimaan selkävesille, on myös kalastajien rooli todella merkittävä seuraavat kymmenen vuotta. Jos ensimmäiset villit kalat syntyvät ensi vuonna, niin varsinaisia tuloksia takaisin kudulle yrittävinä lohina nähdään vasta monen vuoden päästä, Piironen sanoo.