Tuomioja väläyttää Suomen vetäytymistä Afganistanista

Linjauksia tulevasta kriisinhallintaoperaatiosta sekä Suomen osallisuudesta siihen odotetaan puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan ensi kesänä.

politiikka

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) arvioi, ettei Suomi voi osallistua kriisinhallintaan Afganistanissa, jos maan turvallisuustilanne huonontuu. Nyt käynnissä oleva kriisinhallintaoperaatio ISAF päättyy vuonna 2014.

Kriisinhallintaoperaation jatkosta odotettiin linjauksia jo tänä keväänä, mutta suunnittelu on viivästynyt. Edes Yhdysvallat ei ole virallisesti ilmoittanut, mitä joukkoja Afganistaniin jää vuoden 2014 jälkeen. Yle Uutiset pyysi aiheesta arviota Yhdysvaltalaisesta Rand-instituutista, joka tukee Yhdysvaltain puolustushallinnon päätöksentekoa tutkimuksillaan.

Randin terrorismitutkija Seth Jones on työskennellyt aiemmin Yhdysvaltain Afganistanissa toimivien erikoisjoukkojen suunnittelijana. Hän arvioi että tärkeimmät tukikohdat jäävät toistaiseksi Afganistaniin. Erityisesti tarvitaan tukikohtia, joissa on lentokalustoa, kuten Bagramin tukikohtaa ja Kandaharin lentokenttää. Lisäksi maata tuetaan kapinallisten vastaisissa iskuissa.

- Terrorismin vastaisissa toimissa tärkeimmät joukot ovat tiedustelu ja erikoisjoukot. Tiedusteluun eivät jää ainoastaan CIA, vaan myös muut turvallisuustiedustelupalvelut kuten NSA ja DIA. Nämä organisaatiot jäävät melkein varmasti, hän arvioi.

Jonesin mukaan maan omat erikoisjoukot pystyvät jo taistelemaan tehokkaasti kapinallisia vastaan, mutta tarvitsevat vielä länsimaiden apua tiedustelutietojen nopeassa analyysissä.

Myös Suomessa seurataan muiden ISAF-operaatioon osallistuvien maiden, erityisesti Yhdysvaltojen, linjauksia jatko-operaatiosta. Ulkoministeri Erkki Tuomioja toteaa, jatko-operaatiossa Suomi tekee kehitysyhteistyötä ja siviilikriisinhallintaa. Hänen mukaansa Suomi voi hyvin jatkaa esimerkiksi EU:n poliisikoulutusohjelmassa EUPOL:issa.

- Yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta selvää on, että tehtävät ovat koulutustehtäviä, olivat ne sitten sotilas- tai poliisipuolella. Mihinkään varsinaisiin taisteluoperaatioihin osallistuminen on poissuljettua, ministeri linjaa.

Taleban hyvässä suojassa Pakistanissa

Päätöksenteon viivästyminen jatko-operaatiosta ei ole ihme, sillä Afganistanin turvallisuudesta on hiljattain esitetty kielteisiä arvioita. Torstaina The Indipendent -lehti toi torstaina julkisuuteen Ison-Britannian puolustusministeriön raportin, jossa todetaan, että Nato ei ole onnistunut estämään kapinallisten suojapaikkojen muodostumista eikä suojelemaan maaseudun väestöä. Raportissa verrataan liittouman toimintaa aiemmin maata miehittäneen Neuvostoliiton virheisiin.

Myös Ylen haastattelema Seth Jones tekee tuoreessa analyysissään saman rinnastuksen. Hän toteaa, että keskeinen Yhdysvaltain virhe on ollut päästää Talebanin johtajat olemaan suojassa Pakistanissa. Jonesin mukaan Pakistan on ollut niin hyvä suojapaikka Talebanin johtajille, että nämä ovat tuoneet maahan perheensä ja panneet lapsensa kouluun.

Ulkoministeri Tuomioja toteaa, että Suomen jatkosuunnitelmat perustuvat oletukseen, että Afganistan rauhoittuu. Hän arvioi, että jos tilanne huononee merkittävästi, pitää suomalaisten lähteä kotiin.

- Koko homman tarkoitus on ollut, että meillä on sellaista osaamista ja annettavaa joka rakentaa vakautta. Jos tätä voidaan jatkaa niin Afganistanissa pitää olla. Mutta jos se käy mahdottomaksi niin siellä ei voida silloin jatkaa.

Tuomioja sanoo, että myös muut maat joutuvat tekemään samaa arviointia. Linjauksia tulevasta kriisinhallintaoperaatiosta sekä Suomen osallisuudesta siihen odotetaan puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan ensi kesänä. Helmikuussa ISAF-maiden puolustusministerien kokouksessa esitettiin arvio, että jatko-operaatioon osallistuisi 8 000 - 12 000 sotilasta, mutta tästäkään ei ole virallista päätöstä.

Jo aiemmin ISAF-maat ovat linjanneet, että jatko-operaatio sisältää koulutusta, neuvonantoa ja tukea.