1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Käsikirjoittajien arvostus hukassa

Elokuva- ja tv-käsikirjoittajat hakevat yhä arvostusta Suomessa. Ala on edelleen ohjaajavetoinen toisin kuin menestysmaissa, kuten käsikirjoittajia suosivassa Tanskassa.

Taneli Mäkelä (oik.) ja Tuomas "Tume" Uusitalo tilannekomedian harjoituksissa Pasilassa. Kuva: Yle

Taneli Mäkelä, Tuomas "Tume" Uusitalo ja Sanna Stellan käyvät läpi vuorosanoja Ylen Studio Ykkösessä Pasilassa. Menossa on Kerran viikossa -tilannekomedian harjoitukset.

Ohjelman vitsit ja kohtaukset syntyvät yhteistyön tuloksena.

Niitä tehtailee kirjoittajatiimi, jota ryhmäkäsikirjoittamisen asiantuntija, Petja Peltomaa johtaa. Hän on myös koko ammattikuntaa edustavan Käsikirjoittajien Killan puheenjohtaja.

Peltomaa on niin sanotun showrunner-työskentelymallin puolestapuhuja Suomessa. Siinä käsikirjoittaja on mukana tv-sarjan tuotantoprosessissa alusta loppuun asti.

- Tilaajat ymmärtävät aika hyvin ja tuottajapuolellakin on näkyvissä kehitystä siinä, että se on lisäarvo, että käsikirjoittaja on mukana läpi koko tv-sarjan. Se tuo kokonaisuudelle eheyttä, Peltomaa toteaa.

Näkymätön ammattikunta

Käsikirjoittajien ammattikunta on näkymätön. Se nousee julkisuuteen usein vain riitajutuissa tai palkintojuhlissa, kuten Jussi-gaalassa.

Käsikirjoittajat ovat pitäneet itsestään ammattimaisesti meteliä vasta kymmenisen vuotta. Käsikirjoittajien Kilta perustettiin vuonna 2003. Ammattikunta älähti viimeksi pari vuotta sitten, kun käsikirjoituspalkinto poistettiin tv-alan Kultainen Venla -kilpailusta. Viime vuonna kilpasarja saatiin takaisin.

Yksi killan perustajajäsenistä on Napapiirin sankareista Jussilla vuonna 2011 palkittu käsikirjoittaja Pekko Pesonen.

- Käsikirjoittajan asema on nähdäkseni parantunut. Se liittyy varmaan siihen, että on huomattu, että ammattimaisten käsikirjoittajien avulla on saatu suurempia katsojalukuja ja ehkä myös palkintoja elokuville.

Showrunner-mallin mukaan käsikirjoittaja on mukana tv-sarjan tuotantoprosessissa alusta loppuun asti. Kuva: Yle

Murros menossa

Kotimaisen elokuvan viime vuosien menestys selittyy osin myös käsikirjoittajien aseman kohenemisella.

Suomessa on yhä ohjaajavetoinen elokuvakulttuuri, mutta alalla on menossa murros: yhä useampi elokuva syntyy käsikirjoittajan, tuottajan ja ohjaajan yhteistyönä.

Aalto-yliopiston tuoreen elokuva- ja tv-tuotannon professorin Aleksi Bardyn mukaan käsikirjoittajia ei kuitenkaan osata vielä täysin hyödyntää alalla.

- Prosessit eivät ole kovin hyviä. Ja se tapa, jolla käsikirjoituksista ja käsikirjoittamisesta puhutaan, ei ole vielä kunnossa.

"Älkää kuunnelko vääriä profeettoja"

Käsikirjoittajia on ohjattu Bardyn mukaan vuosien varrella myös väärään suuntaan. Nimiä hän ei paljasta.

- Koko alan yksi iso ongelma, joka liittyy erityisesti käsikirjoitusten kehittelyyn, ovat väärät profeetat. Meillä on paljon ihmisiä, joilla ei ole mitään hajua siitä, mistä puhuvat. Käsikirjoituksia kommentoidaan yleisen fiilistelyn hengessä.

Menestyselokuvia käsikirjoittanut ja tuottanut Bardy pitää myös suomalaisen elokuvakritiikin tasoa osasyynä ongelmaan.

- Suomalaisen elokuvakritiikin kulttuuri on muutamaa ilahduttavaa poikkeusta lukuun ottamatta aika heikko. Tällainen puhetapa hämmentää ja sotkee asioita.