Linnanmäki - veroparatiisi keskellä Helsinkiä

Linnanmäen huvipuisto on saanut nauttia huomattavasta veroedusta pian 40 vuotta. Verottaja on luokitellut huvipuiston perustajan, Lasten Päivän Säätiön 1970-luvulta lähtien niin sanotuksi superyleishyödylliseksi yhteisöksi. Se tarkoittaa sitä, ettei sen tarvitse maksaa elinkeinotulostaan veroa.

Kotimaa
Grafiikassa Lasten Päivän Säätiön kulujen jakautuminen vuosittain: Palkat 34. prosenttia, poistot 17, avustukset 15, muut 14, tavarat 10 ja kiinteistöt 10.
Huvipuistotoiminnan tuotto esimerkiksi vuonna 2011 oli 24,2 miljoonaa euroa. Linnanmäen toimitusjohtaja Risto Räikkönen arvioi kulujen jakautuvan vuosittain näin.Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Valtion kannalta voi kysyä, kuinka tehokasta on lastensuojelun tukeminen merkittävällä verotuella huvipuiston kautta. Valtiontalouden tarkastusvirasto pitää mahdollisena, että valtion pitkäaikainen verotuki on myös vääristänyt kilpailua.

Vastaavia superyleishyödyllisiä yhteisöjä on tällä hetkellä yli 400. Julkista tietoa ovat vain näiden yhteisöjen nimet ja ne vuodet, joille verottaja on myöntänyt huojennuksen elinkeinotulosta. Veronhuojennuksen määrä euroissa on salaista tietoa.

Linnanmäen toimitusjohtaja Risto Räikkönen kertoo, että Linnanmäen vuosittain saama veroetu on noin 1,5 miljoonaa euroa.

Yleishyödyllisten yhteisöjen saamat veroedut ovat parhaillaan EU:n komission arvioitavina. Niistä on tehty kantelu komissiolle jo vuonna 2009. Viime keväänä komissio antoi alustavan vastauksen, jonka mukaan kyse voi olla kielletystä valtiontuesta.

Tuotoista 15 prosenttia päätyy lastensuojeluun

Linnanmäen huvipuiston liikevaihto on 2000-luvulla paisunut kaiken aikaa, samalla kun se on mainostanut jakavansa lastensuojeluun yhä enemmän rahaa. Viime vuonna Lasten Päivän Säätiö tilitti 3,5 miljoonaa euroa kuudelle lastensuojelutyötä tekevälle järjestölle, jotka ovat säätiön perustajia.

Järjestöille jaettu summa on kuitenkin vain 15 prosenttia huvipuiston tuotoista. Suuremman osan vie huvipuiston kehittäminen ja investoinnit. Niihin on uponnut viime aikoina 5-6 miljoonaa euroa vuodessa. Poikkeuksena on vuosi 2010, jolloin investointeihin käytettiin harvinaisen vähän, 1,9 miljoonaa euroa.

Investoinnit ovat toimitusjohtaja Räikkösen mukaan olleet välttämättömiä tulevaisuuden kannalta. Hän haluaa myös viedä huvipuistoa yhä ympärivuotisempaan suuntaan.

- Tehdään kovaa bisnestä, että me pystytään auttamaan hädänalaisia lapsia, Räikkönen sanoo.

Palkat suurin kulu

Suurin osa tuotoista menee palkkoihin. Toimitusjohtajan mukaan Linnanmäki työllistää vuosittain yli 600 nuorta ja keskimäärin vuodessa yli 300 ihmistä.

Poistot kuvastavat huvipuiston investointeja. Niitä voidaan jaksottaa kirjanpidossa useammalle vuodelle.

Kiinteistöjen hoitokulut ja tavaroiden, kuten juomien, makeisten, pelipalkintojen ja ravintoloiden raaka-aineiden, hankinnat vievät tuotoista kumpikin 10 prosenttia.

Muissa kuluissa suurimmat erät ovat mainonta ja siivous.

Muokattu 19.3. Lisätty linkki listaan superyleishyödyllisistä yhteisöistä.