Kerjäämisen häpeä vähenee ihmispatsaana

Mustat ja kullan tai hopean väriset ihmispatsaat saavat välillä kadunkulkijan säpsähtämään. Osa kerjäläisistä on alkanut hankkia roponsa mieluummin katutaiteilijana kuin vain ojentamalla rahakuppia ohikulkevia kohti.

Kotimaa
Ihmispatsas Turun keskustassa helmikuussa.
Sami Tammi / Yle

Kerjäläiset keksivät uusia keinoja tienata rahaa kaduilla. Keväällä kerjäläisten ohella katukuvaan on ilmestynyt myös kullan tai betonin värisiä "ihmispatsaita". Helsingin Diakonissalaitoksen työntekijä Marjatta Vesalainen vahvistaa, että patsaina esiintyvät katutaiteilijat ovat romanikerjäläisiä.

Elävä ihmispatsas rahankeruussa
Elävä ihmispatsas rahankeruussaSami Tammi / Yle

- Täällä meidänkin päiväkeskuksessa on duunailtu niitä pukuja. Tämäntyyppisenä mannekiinina esiintyminen on kerjäläisille hyvin yleinen tapa, koska sillä tienaa paremmin rahaa eikä se ole yhtä nöyryyttävää kuin kerjääminen, Vesalainen sanoo.

Erityisesti miespuoliset romanikerjäläiset kokevat rahan kerjäämisen kadunkulmassa nöyryyttävänä ja kiusallisena. Ihmispatsaina esiintyviä romanikerjäläisiä on toiminut aiemmin erityisesti Etelä-Euroopassa, esimerkiksi Italiassa, Portugalissa ja Kreikassa.

"Romanikerjäläiset eivät ole vain yksilöitä"

- Helsingissä he ovat toimineet näin jo ainakin pari vuotta, tämähän ei ole uusi keino. Lisäksi he soittavat instrumentteja, myyvät kukkia kesäisin, keräävät romua tai pulloja ja myyvät rihkamaa. Joskus oli myös kengänkiillottajia, mutta poliisi kielsi heidän toimintansa. Jollain tavallahan ihmisen on elantoa hankittava, kun sitä ei kotimaasta saa, Vesalainen toteaa.

Elävä ihmispatsas
Sami Tammi / Turku

Vesalainen muistuttaa, että romaneja ei voi luokitella yhtenäiseksi ryhmäksi. Joidenkin romanien keskuudessa vallitsee myös vahva ryhmään kuulumisen kulttuuri.

- Täytyy muistaa, että Romaniassa on hyvin monenlaisia romaneja, joiden tavat ja kieli poikkeavat eri puolilla maata. On niin sanotusti romanialaistuneita romaneja ja sitten romaneja, jotka elävät vielä vankkurikaudella.

- Sekin meitä suomalaisia varmaan ihmetyttää, kun pidämme itseämme yksilöinä, mutta romanikerjäläiset kokevat itsensä nimenomaan ryhmiksi, Vesalainen sanoo.