Raportti: Suomi on myöntänyt asevientilupia ihmisoikeuksia rikkoviin maihin

SaferGlobe Finlandin mukaan Bahrainissa, Saudi-Arabiassa ja Kazakstanissa aseviennin riskit ovat merkittävät määrämaissa vallitsevissa tilanteissa. EU-maiden ei pitäisi viedä sotatarvikkeita maihin, joissa ne aiheuttaisivat tai pitkittäisivät aseellisia konflikteja tai kärjistäisivät jännitteitä.

politiikka
Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmä
Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmä.Patria

Vuonna 2011 Suomesta vietiin aseita 25 maahan, jotka ovat ajatushautomo Bon International Centre on Conversionin BICC:n mukaan EU:n kahdeksaan sotatuotteiden vientikriteeriin perustuen kriittisellä tasolla vähintään yhden kriteerin osalta, kertoo maanantaina julkaistu Suomen asevientiraportti 2011.

SaferGlobe Finlandin tekemän raportin mukaan Bahrainissa, Saudi-Arabiassa ja Kazakstanissa asevienteihin liittyvät riskit toteutuivat merkittävällä tavalla.

BICC:n arviot perustuvat esimerkiksi Uppsala Conflict Data Programin, Oslon Rauhantutkimusinsituutin, Maailmanpankin ja Freedom Housen julkaisemiin tilastoihin.

Suomen puolustustarvikkeiden vientilain mukaan asevientikiellot, kansainväliset aseita koskevat sopimukset sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja estävät aseviennin. Muuten vientilupaviranomaiset päättävät aseviennistä. EU on määritellyt kahdeksan sotatuotteiden vientikriteeriä.

Yksi kriteereistä korostaa lopullisen määränpäämaan sisäistä tilannetta, mikäli maassa vallitsee jännitteitä ja tapahtuu aseellisia konflikteja. EU-jäsenmaiden täytyy evätä lupa sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden vienniltä, joka aiheuttaisi tai pitkittäisi aseellisia konflikteja tai kärjistäisi jännitteitä tai konflikteja lopullisessa määrämaassa.

Ulkoasiainministeriö ei peruuttanut vientilupia Bahrainiin tai keskeyttänyt matkalla olevaa aselastia

Suomen asevientiraportin mukaan Suomi myönsi 205 tarkkuuskiväärin vientilupaa Bahrain asevoimille 1.8.2010. Vientilupa oli voimassa 31.12.2011 saakka. Arabikevään mielenosoitukset alkoivat Bahrainissa helmikuussa 2011.

Raportin mukaan mielenosoitukset eivät olleet yllätys, vaan Bahrainin viranomaiset olivat vanginneet opposition edustajia jo silloin, kun Suomi myönsi aseiden vientiluvan. Bahrainin hallituksen asettaman komission mukaan 1300 ihmistä pidätettiin ja 13 ihmistä kuoli - heistä kaikki ammuttiin yhtä lukuunottamatta.

Kesällä 2011 tilanne Bahrainissa rauhoittui, mutta yhteenottoja tapahtuu yhä. Human Rights Watchin mukaan vuoden 2011 aikana 1600 ihmistä pidätettiin, 300 ihmistä tuomittiin sotilastuomioistuimissa ja ainakin 40 ihmistä kuoli. Heistä neljä kidutettiin kuoliaaksi.

Haavoittuneita mielenosoittajia hoitaneita lääkintähenkilökunnan jäseniä on tuomittu vankilaan. Amnesty Internationalin mukaan Bahrainin mellakkapoliisi ja sotilaat ampuivat kivääreillä mielenosoittajia.

Vuonna 2011 Suomi myönsi Bahrainiin vain yhden vientiluvan, jonka perusteella suomalainen valmistaja sai luvan palauttaa huollossa olleen teleskooppimaston sen omistajalle, Bahrainin kansalliselle turvallisuusvirastolle.

Raportin mukaan Bahrainin väkivaltaisuuksien alla Suomesta vietiin aseita ja ammuksia maahan yli 2,6 miljoonan euron arvosta. Valtioneuvosto käsittelee tappavien aseiden ja ammusten vientiluvat muun muassa silloin, kun vienti on yli miljoonan euron arvoista. Valtioneuvosto ei kuitenkaan käsitellyt asiaa, koska kokonaisuus oli pilkkoutunut kahdelle eri lupaviranomaiselle - puolustusministeriölle ja poliisihallitukselle - ja vientiluvat useille eri vuosille, vaikka itse viennit tapahtuivat samaan aikaan tammikuussa vuonna 2011.

Mikäli kohdemaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu, Suomen ulkoasiainministeriö voi peruuttaa aiemmin myönnetyn vientiluvan. Asevalvontaosasto ei peruuttanut yhtään arabikevään valtioihin myönnettyä vientilupaa. Asevalvontaosasto voi myös keskeyttää matkalla olevan ase- tai ammuslastin etenemisen, mutta näin ei tapahtunut.

Poliisi voi ampua väkijoukkoon Kazakstanissa ilman seurauksia

Puolustusministeriö myönsi lokakuussa vuonna 2011 luvan viedä Kazakstaniin tarkkuuskiväärejä ja suuren määrän tarkkuuskiväärien ammuksia. SaferGlobe Finlandin mukaan on ongemallista, että aseita ja ammuksia viedään alueelle, jolla poliisi voi ampua väkijoukkoon ilman seurauksia.

Raportissa viitataan joulukuuhun 2010, jolloin kokoontumisvapautta Kazakstanissa rajoitettiin merkittävästi. Maan poliisivoimat hajottivat lakkoilevien öljytyöntekijöiden joukkoja ampumalla suoraan väkijoukkoon.

Kazakstanissa suuri osa vallasta keskittyy presidentille ja hallitusta on syytetty opposition tukahduttamisesta. Freedom Housen mukaan maassa ei ole lehdistönvapautta ja myös internetin vapautta rajoitetaan.

Raportin mukaan on ongelmallista, että kivääriviennin vastaanottajaksi on merkitty yksityinen yritys, eikä aseiden jälleenmyyntiä Kazakstanissa tai sen rajojen ulkopuolella voida kontrolloida.

Asekauppa Saudi-Arabian kanssa on Suomen hallitusohjelman ja EU:n yhteisen kannan vastaista

SaferGlobe Finland on arvioinut, että Patrian ja Saudi-Arabian välinen kauppa 36 kranaatinheittimestä ja suuresta määrästä ammuksia nostaa Saudi-Arabian Suomen 2000-luvun kolmanneksi suurimmaksi asevientimaaksi. Patrian vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan kaupan kokonaisarvo on yli 100 miljoonaa euroa.

Economics Intelligence Unitedin demokratia 2010-indeksin mukaan Saudi-Arabia on maailman kahdeksanneksi vähiten demokraattinen valtio.

Maassa ei ole parlamenttia ja sitä hallitsee yksinvaltaisesti kuningasperhe. Sekä poliittiset puolueet että ammattiyhdistysliikkeet ovat kiellettyjä, eikä maassa ole kokoontumis- tai yhdistymisvapautta.

Raportin mukaan Saudi-Arabian viranomaisten harjoittama kidutus on toistuvaa, ja muun kuin islaminuskon harjoittamisesta rankaistaan yleisesti kuolemalla. Maa on tukahduttanut maansa šiiamuslimien mielenosoituksia, tulittanut tykistöllään Jemenin kapinallisia ja lähettänyt joukkoja kukistamaan Bahrainin demokratiaa vaatineita mielenosoituksia arabikeväällä 2011.

SaferGlobe Finlandin mukaan asekauppa Saudi-Arabian kanssa on Suomen hallitusohjelman ja EU:n kannan ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja määrämaassa vallitsevien aseellisten konfliktien pohjalta arvioituna kyseenalaista.

EU:n yhteisessä kannassa mahdollistetaan, että myös jäsenmaan taloudelliset ja teolliset edut voidaan huomioida vientilupia myönnettäessä. Raportissa painotetaan, että taloudelliset edut eivät saisi vaikuttaa vientikriteerien noudattamiseen vaan vientikriteerien pitäisi mennä harkinnassa etusijalle.

Raportin mukaan teollisuus, jonka tehtävä on auttaa Suomen sotilaallisen turvallisuuden ylläpitämisessä vie aseita alueille, jossa ne voivat horjuttaa turvallisuutta ja vakautta.

SaferGlobe Finlandin sivuille (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Yle Uutiset